EMIR raportointi

OTC- ja pörssilistatut johdannaiset seuraavissa omaisuusluokissa: luotto-, korko-, osake-, hyödyke- ja valuuttajohdannaiset. Raportointivelvollisuus ei koske pörssilistattuja warrantteja.

Raportointivelvollisuus koskee yleisesti kaikkia EU:ssa toimivia vastapuolia, lukuun ottamatta luonnollisia henkilöitä. Velvollisuus soveltuu seuraaviin:

Raportointivelvoitteet koskevat periaatteessa kaikkia EU:ssa toimivia yhteisöjä, jotka ovat tehneet johdannaissopimuksen.

Finanssialalla toimivat vastapuolet (“FC”): näihin kuuluvat pankit, sijoituspalveluyritykset, luottolaitokset, vakuutusyhtiöt, UCITS-rahastot, eläkejärjestelmät sekä vaihtoehtoiset sijoitusrahastot (AIF), jotka ovat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien (AIFM) hallinnoimia. Vaihtoehtoinen sijoitusrahasto voi olla “FC” vain, jos sen hoitajalla on toimilupa, joka täyttää vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun direktiivin vaatimukset (eng. Alternative Investment Fund Managers Directive (“AIFMD”)). Näin ollen EU:n ulkopuoliset rahastot voivat myös kuulua EMIR-raportointivaatimusten piiriin.

Finanssialan ulkopuoliset vastapuolet (“NFC”): NFC määritellään EU:ssa toimivaksi vastapuoleksi, joka ei kuulu rahoitusalan vastapuolten (“FC”) tai keskusvastapuolten (“CCP”), kuten selvitysyhteisöjen, piiriin. NFC:llä on vähemmän velvoitteita kuin FC:llä. Jos NFC kuitenkin ylittää määrityskynnyksen, siitä tulee NFC+, jolloin siihen sovelletaan lähes samoja velvoitteita kuin FC:hen, mukaan lukien vakuus- ja arvostusraportointi. Määrityskynnyksen alittavia NFC:iä kutsutaan nimikkeellä NFC-. Käytännössä kaikki muut kuin luonnolliset henkilöt (esimerkiksi yksityishenkilö tai yhteistiliä ylläpitävät yksityishenkilöt) määritellään NFC-:seksi, joihin sovelletaan raportointivelvollisuutta.

Kuten edellä todettiin, sekä FC:n että NFC:n on ilmoitettava tiedot transaktioistaan (sekä OTC- että ETD-transaktiot) valtuutetuille kauppatietorekistereille. Tämä velvollisuus voidaan täyttää joko suoraan kauppatietorekisterin kautta tai ulkoistamalla raportoinnin operatiiviset toimet vastapuolelle tai kolmannelle osapuolelle, joka hoitaa raportoinnin heidän puolestaan.

Interactive Brokers pyrkii helpottamaan LEI-tunnusten myöntämistä ja tarjoamaan asiakkailleen ulkoistettua raportointia niille transaktioille, joita se toteuttaa ja selvittää, edellyttäen asiakkaan suostumusta ja siltä osin kuin se on mahdollista operatiivisesta, oikeudellisesta ja sääntelyn näkökulmasta.

Jos olet EMIR-raportointivelvollinen, voit kirjautua tilinhallintaan ja hakea LEI-tunnusta sekä ulkoistaa raportointisi Interactive Brokersille.

IB aikoo sisällyttää arvostusraportoinnin, mutta vain siinä määrin ja niin kauan kuin se on Interactive Brokersin näkökulmasta oikeudellisesti ja sääntelyllisesti sallittua, ja jos vastapuolelta edellytetään tätä (eli tapauksissa, joissa vastapuoli on FC tai NFC+).

Edellytyksenä on kuitenkin se, että Interactive Brokers käyttää omaa kauppojen arvostustaan raportointitarkoituksiin.

EMIR mahdollistaa molemmille vastapuolille raportoinnin ulkoistamisen kolmannen osapuolen tehtäväksi.

Mikäli vastapuoli tai keskusvastapuoli ulkoistaa raportoinnin kolmannelle osapuolelle, se on silti viime kädessä vastuussa raportointivelvoitteen noudattamisesta. Tämän vuoksi vastapuolen tai keskusvastapuolen on varmistettava, että kolmas osapuoli, jolle raportointi on ulkoistettu, raportoi oikein. Välittäjillä ja jälleenmyyjillä ei ole raportointivelvollisuutta, kun ne toimivat pelkästään asiamiehenä. Jos kaupankäynti koostuu useista transaktioista, jokainen transaktio on ilmoitettava erikseen.

RAHASTOT JA ALARAHASTOT – EMIR-asetuksen mukaiset velvoitteet koskevat myös vastapuolia, jotka voivat olla rahastoja tai alarahastoja. Rahaston tai alarahaston, joka on transaktioiden päätoteuttaja, on annettava yksityiskohtaiset tiedot luokittelustaan (FC, NFC+ tai NFC-), valtuutuksesta valtuutettuun raportointiin sekä Legal Entity Identifier (LEI) -hakemuksesta.

EMIR-asetuksen 1 artiklan 4 ja 5 kohdassa tietyt yhteisöt on vapautettu joistakin tai kaikista EMIR-asetuksessa säädetyistä velvoitteista niiden luokittelusta riippuen. Erityisesti 1 artiklan 4 kohdan nojalla vapautetut yhteisöt ovat vapautettuja kaikista EMIR-asetuksen velvoitteista, kun taas 1 artiklan 5 kohdan nojalla vapautetut yhteisöt ovat vapautettuja kaikista velvoitteista, lukuun ottamatta edelleen voimassa olevaa ilmoitusvelvollisuutta.

Asetuksen 1 artiklan 4 kohtaa sovellettiin alun perin vain EU:n keskuspankkeihin, julkisen velan hoitoon osallistuvien unionin julkisyhteisöjen ja kansainvälisen selvityspankin osalta. Myöhemmin tämän poikkeuksen soveltamisalaa laajennettiin kattamaan myös Yhdysvaltojen ja Japanin keskuspankit sekä velanhoitovirastot. Komissio on ilmoittanut, että tulevaisuudessa voidaan lisätä muitakin ulkomaisia keskuspankkeja ja velanhoitovirastoja, mikäli komissio on vakuuttunut, että kyseisillä lainkäyttöalueilla on otettu käyttöön vastaava sääntely. Direktiivin 1 artiklan 5 kohdassa myönnetään poikkeus seuraaville yhteisöille:

ESMAn tason 1 asetuksissa, teknisissä täytäntöönpano- ja sääntelystandardeissa ei tehdä eroa pörssilistattujen johdannaisten (ETD) ja OTC-johdannaissopimusten raportoinnin välillä.

Sopimus on yksilöitävä käyttämällä yksilöllistä tuotetunnusta. Lisäksi transaktioita varten vaaditaan yksilöllinen kaupankäyntitunnus. Jos maailmanlaajuisesti sovittua tuotetunnistejärjestelmää ei ole mahdollista toteuttaa, vaihtoehtoisina ratkaisuina voidaan käyttää kansainvälisiä arvopaperitunnuksia (ISIN), vaihtoehtoisia rahoitusvälinetunnisteita (AII) tai rahoitusvälineiden luokituskoodeja (CFI).

Kaikilla EU:n vastapuolilla, jotka käyvät kauppaa johdannaissopimuksilla, on oltava LEI-tunnus raportointivelvoitteiden täyttämiseksi. LEI-tunnusta käytetään vastapuolen tietojen yksiselitteiseen ilmoittamiseen.

LEI-tunnus on oikeushenkilöön tai oikeushenkilörakenteeseen liitetty yksilöllinen koodi, jonka avulla rahoitustapahtumien osapuolet tunnistetaan.

Lisätietoja löydät täältä: LEI-tunnus.