Tässä artikkelissa kerromme, miten S&P 500 -indeksi on historiallisesti kehittynyt vaalivuosina, onko talous pärjännyt paremmin republikaanien vai demokraattien johdolla ja miten Yhdysvaltain vaalit vaikuttavat markkinoiden kehitykseen ja volatiliteettiin. Jos etsit välittäjää käydäksesi kauppaa osakkeilla, klikkaa tästä ja tutustu LYNXiin.
- Lisääntynyt volatiliteetti välitön reaktio Bidenin vetäytymiseen?
- Bidenin vetäytyminen voi piristää Yhdysvaltojen osakemarkkinoita
- Tuleeko kullan ja hopean hinta nousemaan?
- Yhdysvaltain vaalit ja niiden vaikutus osakemarkkinoihin
- Yhdysvaltain vaalit ja S&P 500 -indeksin historiallinen kehitys
- Republikaanit vs. demokraatit: kenen alaisuudessa markkinat ja talous voivat paremmin?
- Yhdysvaltain liittovaltion budjettialijäämä kasvaa edelleen lähivuosina
- Yhdysvaltain vaaleilla voi olla vaikutusta dollariin
- Yhdysvaltain vaalit ja niiden vaikutus toimialoihin
- Johtopäätös: pitäydy strategiassasi ja pitkän aikavälin tavoitteissasi
- Haluaisitko sijoittaa LYNXin kautta?
Lisääntynyt volatiliteetti välitön reaktio Bidenin vetäytymiseen?
Yhdysvaltain vaalien suorin vaikutus osakemarkkinoihin on volatiliteetin lisääntyminen. Vaalit tuovat luonnollisesti mukanaan epävarmuutta. Varsinkin jos lopputulos on arvaamaton tai jos on suuri mahdollisuus, että politiikka muuttuu dramaattisesti.
Markkinoiden volatiliteettia mittaavan VIX-indeksin mukaan volatiliteetti on kasvanut merkittävästi vaaleja edeltävinä kuukausina. Tämä johtuu suurelta osin epävarmuudesta tulevasta politiikasta ja siitä, mihin suuntaan maa lähtee. Historialliset tiedot osoittavat, että volatiliteetilla on taipumus laskea jälleen tulosten julkistamisen jälkeen.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Bidenin vetäytyminen lisää markkinoiden epävakautta. Impact Health USA:n toimitusjohtajan Josh Thompsonin mukaan sijoittajat pitävät yleensä vakaudesta ja ennustettavuudesta, ja tämä merkittävä poliittinen muutos heikentää molempia. Hänen mukaansa ensimmäinen reaktio voi olla osakekurssien jyrkkä lasku, kun sijoittajat pyrkivät suojautumaan mahdollisilta riskeiltä.
WinCap Financialin perustaja ja toimitusjohtaja Michael Collins sanoo myös, että epävarmuus ja epävakaus markkinoilla voivat lisääntyä, sillä hänen mielestään Bidenin vetäytyminen lähes varmistaa Trumpin voiton.
Sijoittajat saattavat reagoida eri tavoin riippuen siitä, kuka on uusi demokraattisen puolueen ehdokas ja miten uuden ehdokkaan talouspolitiikka koetaan.
Michael Collins, WinCap Financialin perustaja ja toimitusjohtaja.
Bidenin vetäytyminen voi piristää Yhdysvaltojen osakemarkkinoita
Jotkut asiantuntijat uskovat, että vetäytymisellä voi olla myönteinen vaikutus Yhdysvaltain osakemarkkinoihin. Orionin sijoitusjohtaja Timothy Holland kommentoi, että Bidenin tilalle astuu todennäköisesti Kamala Harris, ja häntä voidaan pitää heikompana ehdokkaana Trumpia vastaan. Tämä voisi hänen mukaansa tukea Yhdysvaltain osakekursseja, sillä Wall Street voi odottaa sekä Trumpin veronalennusten jatkumista että valtion menojen asteittaista lisäämistä erityisesti armeijaan.
Tällainen yhdistelmä voisi piristää Yhdysvaltain taloutta ja yritysten tulosta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, mikä auttaisi nostamaan osakekursseja.
Timothy Holland, Orionin sijoitusjohtaja.
Holland lisää myös, että kiihtyvä talouskasvu voisi vauhdittaa inflaatiota, mikä todennäköisesti pakottaisi Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) nostamaan korkoja vuonna 2025 tai 2026.
Tuleeko kullan ja hopean hinta nousemaan?
American Institute for Economic Researchin pääekonomistin Peter Earlen mukaan se riippuu pääasiassa juuri valitusta ehdokkaasta. Epävarmuus markkinoilla voi jatkua siihen asti, kunnes uusi ehdokas nimetään ja hän hyväksyy ehdokkuuden. Kullan ja hopean hinta voisivat hyötyä tästä, hän sanoo.
Koska uudesta ehdokkaasta ei ole varmuutta, sijoittajat etsivät turvasatamaa, kunnes he pystyvät arvioimaan, jatkaako uusi ehdokas Bidenin hallinnon korkeita (ja mahdollisesti korkeampia) veroja, laajempaa sääntelyä ja enemmän valtion väliintuloa sisältävää politiikkaa vai siirtyykö hän pois näistä linjauksista.
Peter Earle, American Institute for Economic Researchin pääekonomisti.
Yhdysvaltain vaalit ja niiden vaikutus osakemarkkinoihin
Tiistaina 5. marraskuuta 2024 Yhdysvalloissa järjestetään presidentinvaalit, ja monet sijoittajat saattavat miettiä, miten vaalit vaikuttavat markkinoihin. Seuraavassa tarkastelemme, miten S&P 500 on kehittynyt aiempina vaalivuosina ja kunkin ehdokkaan voiton jälkeen.
LPL Financialin tutkimuksen mukaan S&P 500 -indeksin keskimääräinen vuotuinen tuotto presidentinvaalivuosina vuodesta 1952 lähtien on ollut positiivinen eli 7 prosenttia. Jos presidentti pyrkii uudelleen valituksi, keskimääräinen vuotuinen tuotto nousee 12,2 prosenttiin. Korkeampi tuotto voidaan selittää sillä, että ennen vaaleja presidentti pyrkii yleensä toteuttamaan finanssipoliittisia elvytystoimia ja kasvua edistäviä sääntelytoimia talouden ja työpaikkojen edistämiseksi.
J.P. Morgan Private Bankin analyysin mukaan S&P 500 -indeksi on vuodesta 1928 lähtien tuottanut presidentinvaalivuosina keskimäärin 7,5 prosenttia ja ei-vaalivuosina keskimäärin 8 prosenttia.
Yhdysvaltain vaalit ja S&P 500 -indeksin historiallinen kehitys
Monet tekijät vaikuttavat osakemarkkinoiden tuottoihin, mutta yksi sijoittajien yleisimmistä huolenaiheista on se, miten Yhdysvaltain presidentin vaihtuminen vaikuttaa osakemarkkinoihin. Aiempina vaalivuosina S&P 500 -indeksi on osoittanut positiivista kehitystä useammin kuin negatiivista. Alla näkyvässä taulukossa tarkastellaan S&P 500 -indeksin kehitystä presidentinvaalivuosina.
S&P 500 -indeksin tuotto suhteessa voittopuolueeseen
S&P 500 -indeksin perustamisen jälkeen on järjestetty 23:t presidentinvaalit.
| Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos | S&P 500 -indeksin keskimääräinen tuotto |
| Republikaani valittiin | 15,3 % |
| Demokraatti valittiin | 7,6 % |
| Kaikki vaalivuodet | 11,28 % |
- Näistä 23:sta vaalivuodesta 19 (83 %) tulos oli positiivinen.
- Kun demokraatti oli virassa ja uusi demokraatti valittiin, keskimääräinen kokonaistuotto oli 11,0 %.
- Kun demokraatti oli virassa ja republikaani valittiin, vuoden keskimääräinen kokonaistuotto oli 12,9 prosenttia.
Yhdysvaltain vaalit: tuotot kunkin vaalivuoden aikana
Alla olevassa taulukossa tarkastellaan S&P 500 -indeksin kokonaistuottoa kunkin vaalivuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 2008, jolloin Barack Obama valittiin, S&P 500 -indeksin tuotto oli -37,0 %, mikä johtui maailmanlaajuisesta finanssikriisistä. Vastaavasti vuonna 2000, jolloin George W. Bush valittiin, tuotto oli -9,1 %, mikä johtui dotcom-kuplan puhkeamisesta. Toinen esimerkki on vuosi 1940, jolloin Franklin D. Roosevelt, ja tuotto oli -9,8 % johtuen toiseen maailmansotaan liittyvästä epävarmuudesta ja epävakaisuudesta. Vuonna 1932, suuren laman aikana, tuotto oli -8,2 %.
| Vaalivuosi | Valittu presidentti | S&P 500 -indeksin kokonaistuotto |
| 2016 | Trump | 12,0 % |
| 2012 | Obama | 16,0 % |
| 2008 | Obama | -37,0 % |
| 2004 | Bush W. | 10,9 % |
| 2000 | Bush W. | -9,1 % |
| 1996 | Clinton | 23,1 % |
| 1992 | Clinton | 7,7 % |
| 1988 | Bush H.W. | 16,8 % |
| 1984 | Reagan | 6,3 % |
| 1980 | Reagan | 32,4 % |
| 1976 | Carter | 23.8% |
| 1972 | Nixon | 19.0% |
| 1968 | Nixon | 11.1% |
| 1964 | Johnson | 16.5% |
| 1960 | Kennedy | 0.5% |
| 1956 | Eisenhower | 6.6% |
| 1952 | Eisenhower | 18.4% |
| 1948 | Truman | 5.5% |
| 1944 | Roosevelt | 19.8% |
| 1940 | Roosevelt | -9.8% |
Optimismin kausiin taas liittyy usein voimakkaita tuottoja. Vuonna 1980, kun Ronald Reagan valittiin, S&P 500 -indeksi tuotti 32,4 %, mikä kuvastaa hänen talouspolitiikkaansa kohdistuvaa optimismia. Taulukon korkein tuotto on vuodelta 1928, jolloin Herbert Hoover valittiin ja markkinat tuottivat 43,6 %. Tämä tapahtui ennen suurta lamaa. Vakaat tuotot syntyvät usein poliittisen jatkuvuuden aikana. Esimerkiksi vuonna 2012, Barack Obaman toisen kauden aikana, tuotto oli 16,0 %.
Edellä esitetyt tiedot korostavat poliittisten tapahtumien ja markkinoiden tuottojen välisen suhteen monimutkaisuutta. Siksi on aina tärkeää ottaa huomioon laajempi taloudellinen konteksti ja maailmanlaajuinen poliittinen ja makrotaloudellinen tilanne, jossa presidentinvaaleilla itsellään voi olla merkitystä, mutta ne ovat yleensä vain osittainen tekijä. Todellisuudessa Yhdysvaltain vaalien ajankohdan taloudellinen tausta on usein tärkeämpi kuin valittu presidentti.
Republikaanit vs. demokraatit: kenen alaisuudessa markkinat ja talous voivat paremmin?
Alla olevissa kaavioissa on esitetty bruttokansantuotteen (BKT) reaalikasvu ja S&P 500 -indeksin tuotto republikaanien (punainen), demokraattien (sininen) ja ”jaettujen” hallitusten aikana (tilanne, jossa yksi puolue ei hallitse samanaikaisesti Valkoista taloa ja kongressin molempia kamareita). Vuodesta 1947 lähtien BKT:n reaalikasvu on kasvanut keskimäärin 2,8 % republikaanihallitusten aikana ja 4,0 % demokraattihallitusten aikana. S&P 500 -indeksi on tuottanut 12,9 % republikaanien ja 9,3 % demokraattien aikana.
Kaavion perusteella saattaa näyttää siltä, että talous voi paremmin demokraattihallitusten aikana ja S&P 500 -indeksi paremmin republikaanihallitusten aikana, mutta otokset ovat suhteellisen pieniä. Republikaanit ovat hallinneet hallitusta vain 11 % ajasta toisen maailmansodan jälkeen, ja kyseiset ajanjaksot ovat olleet makrotaloudellisesti hyvin erilaisia.
Demokraatit olivat vallassa 29 % ajasta, lähinnä toisen maailmansodan jälkeisenä aikana ja 1960-luvulla. Kolmen viime vuosikymmenen aikana he ovat kuitenkin hallinneet vain kuusi vuotta. Yleisin hallitusmuoto on kuitenkin jaettu hallitus, joka on tuottanut 2,7 prosentin vuotuisen BKT:n reaalikasvun ja 8,3 prosentin vuotuisen S&P 500 -indeksin tuoton toisen maailmansodan jälkeen.
Voimme kuitenkin todeta, että talous ja indeksi ovat pärjänneet suhteellisen hyvin useimmissa näistä hallitusmuodoista.
Vaalituloksen jälkeen osakeindeksit yleensä nousevat. Vuodesta 1984 lähtien S&P 500 -indeksi on ollut keskimäärin korkeammalla tasolla kahdentoista kuukauden kuluttua vaaleista kuin vaalipäivänä. Tämä on pätenyt riippumatta siitä, kumpi puolue voitti.
U.S. Bank Wealth Managementin sijoitusanalyytikkojen mukaan historialliset tiedot osoittavat, että vaalituloksella on vain vähäinen vaikutus rahoitusmarkkinoiden kehitykseen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. He kuitenkin muistuttavat, että aiemmat vaalit ovat osoittaneet, että riskipitoisempiin omaisuusluokkiin voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia, jos voittajan julkistaminen viivästyy esimerkiksi tulosten tarkistamisen vuoksi.
Aiempi kehitys ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että näin olisi myös tulevaisuudessa. Globaalissa maailmassa tekijöitä on liian monta, jotta BKT:n tai rahoitusmarkkinoiden kehitystä voitaisiin selittää pelkästään vaaleilla valitun hallituksen päätöksillä. Lukuihin on siksi suhtauduttava varauksella.
Yhdysvaltain liittovaltion budjettialijäämä kasvaa edelleen lähivuosina
Yksi kriittisistä kysymyksistä, joista todennäköisesti käydään kiivasta keskustelua, on julkinen talous. Liittovaltion budjettialijäämä vuonna 2023 oli 1,7 biljoonaa dollaria (6,3 % suhteessa BKT:hen), mikä ylittää 50 vuoden keskiarvon (3,7 %). Vuonna 2022 alijäämä oli 1,4 biljoonaa dollaria (5,4 % suhteessa BKT:hen), ja ennen pandemiaa alijäämä ei ylittänyt 1 biljoonaa dollaria. Kongressin budjettitoimisto ennustaa alijäämän olevan 5-7 % vuodessa seuraavan vuosikymmenen aikana.
Sen lisäksi, että alijäämä on historiallisen korkea, uutta lainanottoa rahoitetaan paljon korkeammalla korolla sen jälkeen, kun Yhdysvaltain keskuspankki nosti ohjauskorkoja 5,25 prosentilla. Näin ollen jäljellä olevasta velasta maksettavat nettokorot lisäävät alijäämää merkittävästi tulevaisuudessa.
Poliittisia ratkaisuja voivat olla veronkorotukset ja menoleikkaukset, mutta poliittinen tahto niiden toteuttamiseen on todennäköisesti rajallinen. Demokraattinen presidentti saattaa olla valmis antamaan vuoden 2017 veronalennusten raueta ainakin osittain vuoden 2025 lopussa, mutta saattaa lisätä menoja. Republikaanipresidentti saattaisi yrittää leikata menoja, mutta voisi todennäköisesti jatkaa vuoden 2017 veronalennuksia ja ehkä ehdottaa uusia. Presidentin kyky saada ehdotukset läpi riippuvat kongressin kokoonpanosta. On kuitenkin otettava huomioon, että yksikään mahdollisesti valituista ehdokkaista ei pysty löytämään keinoa alijäämän nopeaan supistamiseen riippumatta siitä, miten Yhdysvaltojen vaalit päättyvät.
On myös syytä huomata, että Fed ei ole pelännyt nostaa tai laskea korkoja vaalivuosina. Vuodesta 1956 lähtien Fed on nostanut tai laskenut korkoja jokaisena vaalivuonna paitsi vuonna 2012. Fed keskittyy tällä hetkellä talouden pehmeään laskuun pysäyttämättä kasvua. Eikä se ole mikään helppo tehtävä.
Yhdysvaltain vaaleilla voi olla vaikutusta dollariin
Donald Trump on sanonut, että jos hänet valitaan uudelleen, hän aikoo ottaa käyttöön yleisen 10 prosentin perustullin kaikista maista tulevalle tuonnille. Kiinan tapauksessa tämä voisi olla jopa 60 prosenttia kaikesta tuonnista. Muutos kohtaisi todennäköisesti jyrkkää vastustusta, mutta jos Trumpin toinen kausi toteutuu, sijoittajien olisi odotettava korkeampia tulleja, jotka voisivat vaikuttaa valikoitujen (erityisesti kiinalaisten tavaroiden) tavarantuojien voittomarginaaleihin.
Tulleilla voi olla myös toissijainen vaikutus, joka vahvistaa niitä käyttöön ottavan maan valuuttaa. Yhdysvaltain dollari (USD) voi näin ollen vahvistua muihin valuuttoihin nähden republikaanihallinnon aikana, kuten vuonna 2016, jolloin dollari vahvistui lyhyesti lähes 5 % muihin tärkeimpiin valuuttoihin nähden.
Alla olevassa kaaviossa näkyy Yhdysvaltain dollarin reaktio Yhdysvaltain vaaleihin vuosien 2016 ja 2020 presidentinvaalien alla. Tummempi käyrä kuvaa vuotta 2016, jolloin Donald Trump valittiin, ja vaaleampi käyrä vuotta 2020, jolloin Joe Biden valittiin.
Donald Trumpin valinnan jälkeen vuonna 2016 dollari vahvistui merkittävästi, mikä näkyy käyrän jyrkässä nousussa vaalipäivän jälkeen. Trumpin politiikka, muun muassa tullien käyttöönotto, on osaltaan vaikuttanut dollarin vahvistumiseen suhteessa muihin tärkeimpiin valuuttoihin. Dollari vahvistui vaalien jälkeen, mikä vastasi odotuksia siitä, että korkeammat tullit ja protektionistinen politiikka vauhdittaisivat kotimaan taloutta.
Sitä vastoin Bidenin valinnan jälkeen vuonna 2020 dollari heikkeni, mikä näkyy alaspäin kevenevässä käyrässä. Markkinat eivät ilmeisesti odottaneet samanlaista protektionistista politiikkaa tai uusien tullien käyttöönottoa.
Kaavio vahvistaa kahdessa viimeisessä tapauksessa sen, että Yhdysvaltojen vaaleilla ja poliittisilla odotuksilla voi olla ainakin lyhytaikainen vaikutus dollarin arvoon.
Yhdysvaltain vaalit ja niiden vaikutus toimialoihin
Vaalien jälkeen uuden presidentin politiikka voi vaikuttaa myönteisesti tiettyihin toimialoihin. Ilmailu- ja avaruusteollisuuden, puolustuksen, rahoitusalan sekä pienten ja keskisuurten yritysten kaltaisten alojen osakkeet nousevat usein republikaanipresidentin astuttua virkaan. Terveydenhuollon ja vihreän energian alat hyötyvät yleensä demokraattisen ehdokkaan voitosta. Nykyinen taloustilanne ja maailmanlaajuinen kehitys ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin voittajaehdokkaan poliittinen suuntautuminen. Esimerkkinä voidaan mainita vuoden 2020 koronapandemian aikaiset rajoitukset, joilla oli suurempi vaikutus rahoitusmarkkinoihin kuin ehdokkaiden vaaliohjelmilla.
Valkoisen talon toimenpiteillä voi kuitenkin olla vaikutusta vain, jos lainsäätäjät hyväksyvät ne. Viime vuosina kongressi on usein ollut jakautunut niin, että jos presidentin puolue hallitsee edustajainhuonetta, se ei välttämättä hallitse senaattia ja päinvastoin.
Johtopäätös: pitäydy strategiassasi ja pitkän aikavälin tavoitteissasi
Kuten olemme jo todenneet tässä artikkelissa, taloudelliset ja maailmanlaajuiset makrotaloudelliset olosuhteet vaikuttavat rahoitusmarkkinoihin enemmän kuin itse vaalitulokset. Kyllä, vaalitulos voi vaikuttaa joihinkin aloihin ja kyseisten yritysten osakkeisiin, jos voittajapuolue saa enemmistön kongressissa, mutta sijoittajat ovat usein liian huolissaan vaalituloksesta. Historiallisesti vaalituloksilla on ollut vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta pitkän aikavälin sijoitustuottoihin. Capital Groupin ekonomistin Darrell Spencen mukaan presidentit saavat liikaa kunniaa ja syytöksiä Yhdysvaltain talouden ja rahoitusmarkkinoiden tilasta, vaikka talouskasvuun ja markkinoiden tuottoihin vaikuttavat myös monet muut tekijät. Sijoittajille pitäisi olla tärkeämpää pitää kiinni sijoitusstrategiastaan ja pitkän aikavälin tavoitteestaan.
S&P 500 -indeksiin Franklin D. Rooseveltin aikaan tehty 1 000 dollarin sijoitus olisi nykyään lähes 22 miljoonan dollarin arvoinen riippumatta kahdeksan demokraattisen ja seitsemän republikaanipresidentin seuraamisesta. Osakemarkkinoille tulo ja sieltä poistuminen pelkästään vaalitulosten perusteella voisi vahingoittaa sijoittajien tuottoja vakavasti. Vaikka politiikka voi herättää voimakkaita tunteita, sijoittajien ei kannata unohtaa pitkän aikavälin sijoitustavoitteitaan. Talous on todennäköisesti edelleen tärkein markkinatekijä.
Haluaisitko sijoittaa LYNXin kautta?
LYNXin kautta voit käydä kauppaa lähes kaikkien maailman pörssiyhtiöiden osakkeilla. Näin voit hyötyä suuresta kaupankäyntivolyymista ja pienemmistä osto- ja myyntihintojen välisistä erotuksista. LYNXin kautta voit päiväkauppiaana tai sijoittajana hyödyntää erinomaista sijoitustuotevalikoimaa, sillä voit käydä kauppaa osakkeilla, ETF-rahastoilla, futuureilla, optioilla ja monilla muilla sijoitustuotteilla edullisesti. Vertaile välityspalkkioitamme kilpailijoihin ja käy tulevaisuudessa kauppaa ammattimaisen kaupankäyntialustan kautta.
Lähteet:
CNBC: Biden, Trump rematch: Here’s how the presidential election may disrupt the stock market (4. 6. 2024); www.cnbc.com/2024/05/22/biden-trump-rematch-how-the-presidential-election-may-disrupt-the-stock-market.html
CNN: It’s a presidential election year. Here’s what that could mean for your 401(k)(4. 6. 2024); edition.cnn.com/2024/05/07/success/presidential-election-years-market-performance/index.html
J.P. Morgan Private Bank: Election year investing jitters? Considerations that could set you at ease (4. 6. 2024); privatebank.jpmorgan.com/nam/en/insights/markets-and-investing/ideas-and-insights/election-year-investing-jitters-considerations-that-could-set-you-at-ease
LYNX: Investissements et élections US : faut-il s’inquiéter ? (4. 6. 2024); www.lynxbroker.fr/bourse/trading/trading-strategies/investissements-et-elections-us-faut-il-sinquieter/
LYNX: Impact van Amerikaanse verkiezingen op de beurs (4. 6. 2024); www.lynx.nl/beurs/beurs-koersen/beursinfo/impact-amerikaanse-verkiezingen-beurs-2/
Morgan Stanley: S&P 500 Index Returns In U.S. Presidential Election Years (4. 6. 2024); advisor.morganstanley.com/the-ernie-garcia-group/documents/field/e/er/ernie-garcia-group/S%26P%20500%20in%20Presidential%20Election%20years.pdf
