Mikä on short squeeze? Osakemarkkinailmiö selkeästi selitettynä

Mitä lyhyeksi myynti tarkoittaa?

Short squeeze -ilmiö edellyttää, että osakkeita myydään lyhyeksi merkittävästi. Lyhyeksi myyvä sijoittaja toivoo, että osakkeen tai jonkin muun sijoitusinstrumentin arvo laskee. Yksinkertaistettuna hän esimerkiksi myy osakkeita, joita hän ei omista, toivoen voivansa ostaa ne myöhemmin takaisin halvemmalla hinnalla. Hänen voittonsa on myyntihinnan ja alemman ostohinnan välinen erotus.

Miten short squeeze -ilmiö syntyy?

Kuten edellä mainittiin, osaketta lyhyeksi myyneiden sijoittajien on ostettava osakkeensa takaisin sulkeakseen positionsa. Tämä on syy siihen, miksi osake voi nousta joskus jyrkästi mahdollisesti jyrkän laskun jälkeen. Nousu syntyy, kun lyhyeksi myyjät sulkevat positionsa (saadakseen voittoa tai rajoittaakseen tappioitaan) ja osakkeen hinta nousee jälleen (hetkeksi).

Kun sijoittaja ostaa osakkeita (ilman luottolimiittiä), hän voi periaatteessa menettää sijoittamansa varansa kokonaan vasta silloin, kun osake laskee 0 euroon. Lyhyestä positiosta mahdollisesti aiheutuva tappio on kuitenkin teoriassa ääretön, koska osakkeen hinta voi nousta kuinka korkeaksi tahansa. Suurten tappioiden riski on siis erittäin suuri. Pitkiä ja lyhyitä positioita koskevat vaatimukset ovat kuitenkin lähes samat. Rajoittaakseen shorttaamisen riskejä, useimmat sijoittajat asettavat lyhyelle positiolle stop loss -toimeksiannon. Tämä on yleensä viisasta, mutta useiden sijoittajien käyttäytyessä samalla tavalla voi syntyä epätoivottu ilmiö.

Sijoittajien huolellinen stop loss -toimeksiantojen käyttö onkin myös syy short squeeze -ilmiön syntymiseen. Kun osake saavuttaa tietyn hinnan, jossa on monia stop loss -tasoja, kaupankäyntijärjestelmät aloittavat automaattisesti lyhyeksi myytyjen osakkeiden takaisin ostamisen. Saatavilla olevien osakkeiden määrä riippuu kuitenkin luonnollisesti täysin siitä, kuinka monta kappaletta osaketta on myynnissä sillä hetkellä siihen hintaan. Lyhyeksi myynyt sijoittaja voi joutua position sulkemiseksi maksamaan osakkeista odotettua enemmän, mikäli osakkeita ei ole riittävästi tarjolla halutulla hinnalla. Tämä johtaa osakekurssin nousuun.

Näiden osakkeiden takaisinostosta voi siten syntyä lumipalloefekti. Kun osakkeen hinta nousee, yhä useammat stop loss -tasot saavutetaan ja yhä useampien lyhyeksi myyjien on ostettava osakkeita takaisin.

Sekä likvidien että vähemmän likvidien osakkeiden kohdalla voi käydä niin, että myyjiä on liian vähän. Varsinkin jos yrityksestä on julkistettu erittäin myönteisiä uutisia, joiden seurauksena lyhyeksi myyjät haluavat sulkea positionsa ja/tai muut sijoittajat haluavat ostaa yrityksen osakkeita. Tämän seurauksena hinta voi nousta räjähdysmäisesti, jolloin lyhyeksi myyjät ikään kuin puristetaan pois positioistaan. Tästä johtuen ilmiöstä puhutaan nimellä short squeeze.

Short squeeze -ilmiön kesto ja Teslan osake esimerkkinä

Usein short squeezet kestävät hyvin lyhyen aikaa. Toisaalta myös silloin, kun shorttaajat vähitellen pienentävät positioitaan ja osakekurssi nousee huomattavasti pitkän aikaa, puhutaan joskus short squeezesta. Alla olevasta kaaviosta nähdään Teslan osakkeen arvo vuonna 2013. Osake liikkui melko neutraalisti vuonna 2012, mutta Teslan lyhyeksi myytyjen osakkeiden osuus oli noussut lähes 50 prosenttiin. Noin puolet kaikista saatavilla olevista osakkeista oli siis lainattu lyhyeksi myyntiä varten. Kun yhtiö ilmoitti 8. toukokuuta paljon odotettua paremmista tuloksista, osakekurssi lähti valtavaan nousuun. Kaikki osakkeen lyhyeksi myyneet sijoittajat yrittivät sulkea positionsa samaan aikaan ostamalla takaisin shorttaamansa osakkeet. Alla oleva kuvaaja osoittaa selvästi, mitä short squeeze voi saada aikaan.

GameStop ja Short squeeze -ilmiö

Short squeeze -ilmiö voi nostaa yrityksen osakekurssia myös avaruusraketin tavoin. Esimerkiksi tänä vuonna nähtiin, miten GameStopin osake lähti räjähdysmäiseen nousuun. GameStopin osaketta oltiin shortattu valtavissa määrin; joidenkin lähteiden mukaan jopa 140 % kaupankäynnin kohteena olevista osakkeista oltiin myyty lyhyeksi. Toisin sanoen, osa osakkeista oli ilmeisesti myyty lyhyeksi useampaan kertaan. Tilanteen huomasivat ensisijaisesti yksityissijoittajat, jotka alkoivat ostaa osaketta tai siihen perustuvia osto-optioita. Short squeeze -ilmiön nostaessa osaketta ja yhä useampien sijoittajien kiinnostuessa GameStopista, osakekurssi nousi äärimmäisen nopeasti noin 17 dollarin hinnasta per osake korkeimmillaan jopa 483 dollariin per osake. Yrityksen osakekurssi nousi siten jopa yli 2300 % muutaman viikon aikana.

Kaikkien aikojen suurin short squeeze

Historiankirjoissa on lukemattomia esimerkkejä short squeezeista. Kaikkien aikojen isoimpana pidetään usein erityisesti yhtä: Volkswagenia. Vuonna 2008 tämä saksalainen autonvalmistaja joutui yhden kaikkien aikojen suurimman short squeezen keskelle. Porsche hankki ensimmäisen omistusosuuden Volkswagenista vuoden 2005 lopussa, ja 35 prosentin osuudellaan se sai jo vuonna 2008 tosiasiallisen määräysvallan yrityksessä. Tämän jälkeen Porschen ja Volkswagenin välille syntyi kiista, joka koski lähinnä Porschen työntekijöiden määräämisoikeuksia.

Yritysostosuunnitelmien ja spekulaatioiden vuoksi hinta oli jo noussut jyrkästi. Monet hedge-rahastot olivat kuitenkin lyhyeksi myyneet Volkswagenia, sillä autoteollisuus oli tuolloin heikossa hapessa ja markkinat suhtautuivat saksalaisen autonvalmistajan tulevaisuuteen melko kielteisesti. Lyhyeksi myyjät vaikuttivat aluksi olleen oikeassa, kun osakekurssi enemmän kuin puolittui lokakuun 2008 puolivälissä. Pian sen jälkeen asiat menivät shorttaajien näkökulmasta pieleen.

Porsche ilmoitti 28. lokakuuta 2008 ostavansa 74 prosentin osuuden Volkswagenista. Porsche oli hankkinut tämän aseman johdannaismarkkinoilla pidemmän ajan kuluessa. Shorttaajat halusivat päästä positioistaan eroon mahdollisimman nopeasti ja päättivät myydä välittömästi. Tätä seurasi kaksi päivää kestänyt ennennäkemätön osakekurssin nousu. Osake nousi 200 euron tuntumasta hieman yli 1000 euroon. Osakekurssi siis viisinkertaistui kahdessa päivässä.

Kiinnostavia yksityiskohtia tapauksesta:

• Short squeeze -ilmiön huipulla Volkswagen oli maailman arvokkain yritys.
• Eräät suuret hedge-rahastot haastoivat Porschen oikeuteen, koska se oli salannut sijoituksensa Volkswageniin.
• Vuonna 2012 nämä kaksi autonvalmistajaa yhdistyivät.

Miten sijoittajat voivat hyötyä short squeeze -ilmiöstä?

Lyhyeksi myytyjen osakkeiden osuus (short interest ratio) on tärkeä sijoittajille. Se on erityisen mielenkiintoinen, jos haluaa arvioida short squeeze -ilmiön mahdollisuutta ennen sen syntymistä.

Lyhyeksi myytyjen osakkeiden osuus näyttää, kuinka suuren osan shorttaajat ovat myyneet saatavilla olevista osakkeista (free float) suhteessa liikkeellä olevien osakkeiden kokonaismäärään. Korkea osuus osoittaa, että lyhyeksi myyjien on ostettava paljon osakkeita takaisin, mikä aiheuttaa short squeeze -ilmiön riskin. Osakkeiden Short % of Float -avainluvun tai Short Outstanding Float -avainluvun voi tarkistaa esimerkiksi TWS-kaupankäyntijärjestelmästä. Lisäksi monet osakekursseihin keskittyvät nettisivut, kuten Finviz, julkaisevat osakkeille kyseiset avainluvut. Sijoittajien on kuitenkin hyvä huomioida, että näiden avainlukujen arvot voivat vaihdella lähteestä riippuen. Pörssit ilmoittavat lyhyeksi myytyjen osakkeiden määrät yleensä viiveellä ja vaihtelevilla intervalleilla, minkä lisäksi tietyt palveluntarjoajat tekevät omia korjauksiaan dataan.

Esimerkki:

Jos 10 000 osaketta on myyty lyhyeksi 100 000 osakkeen kokonaismäärästä, lyhyeksi myytyjen osakkeiden osuus on 10 %. Monet sijoittajat ja hedge-rahastot seuraavat tarkasti näitä lukuja. Jos sijoittaja havaitsee, että lyhyeksi myytyjen osakkeiden osuus on hyvin korkea ja hän odottaa yhtiöltä lähitulevaisuudessa hyviä uutisia, jotka voivat houkutella suuria osapuolia sulkemaan lyhyet positionsa, sijoittajalle voi olla kannattavaa ostaa tätä osaketta.

Sijoittajien kannattaa kuitenkin olla myös varovaisia; säännöllisesti uutisoidaan, miten tunnettuja osakkeita, kuten Facebookia, Applea tai Amazon.comia, on shortattu valtavilla summilla. Nämä ovat kuitenkin yleensä absoluuttisia lukuja. Tarkemmin perehtyessä voi huomata, että yritysten lyhyeksi myytyjen osakkeiden suhde on kuitenkin yleensä alhainen. Tämän vuoksi tämäntyyppisissä osakkeissa ei useinkaan tapahdu short squeezea.

Esimerkiksi Applea on tällä hetkellä lyhyeksi myyty 96 miljoonan osakkeen verran. Niiden yhteenlaskettu arvo on 96 miljoonaa x 145 dollaria = 13 920 000 000 dollaria. Applen osakkeita on kuitenkin liikkeellä pyöristetysti 16 688 000 000 kappaletta, mikä antaa yhtiön markkina-arvoksi 2,43 biljoonaa (*10^12) dollaria. Shortattujen positioiden 14 miljardin dollarin kokonaisarvo vaikuttaa siis suurelta, mutta ne koskevat alle 1 % kaikista yrityksen osakkeista.

Vuodesta 2012 lähtien Euroopassa on sovellettu uusia sääntöjä pörssiyhtiöiden lyhyeksi myytyjen positioiden ilmoittamiseen. Positiosta on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle, kun sen osuus on 0,2 prosenttia liikkeeseen lasketusta osakepääomasta ja joka 0,1 prosentista tämän ylittävältä osalta. Tiedot ovat osittain myös julkisia. Position vastatessa 0,5 prosenttia tai enemmän liikkeeseen lasketusta osakepääomasta se julkistetaan markkinaviranomaisen rekisterissä. Lyhyeksi myyntiä koskeva rekisteri löytyy myös Yhdysvalloista.