Hedging on tapa kattaa sijoittamisesta syntyvät taloudelliset riskit osittain tai kokonaan, joten se yleensä käännetään suojautumiseksi.
Mutta miten suojautuminen tarkalleen ottaen toimii ja miten hedge-rahastot tekevät sitä?
Tässä artikkelissa käsittelen erilaisia suojaustapoja ja sitä, miten sijoittajat voivat itse soveltaa erilaisia suojausstrategioita.
Artikkelissa käydään läpi:
Hedging
Mitä suojautuminen (hedging) tarkoittaa?
Hedging on sijoitus tai liiketoimi, jonka tarkoituksena on vähentää olemassa olevan position riskiä. Toinen määritelmä tarkoittaa, että yhden sijoituksen taloudellinen riski katetaan (kokonaan tai osittain) toisella sijoituksella. Hedge on englanninkielinen termi, joka tarkoittaa “sulkemista” tai “suojaamista”.
Suojauksen avulla sijoittaja voi siis osittain rajoittaa riskejään, mutta myös koko riski voidaan poistaa. Suojausta, joka poistaa kaiken riskin positiosta, kutsutaan “täydelliseksi suojaukseksi”. Täydellinen suojaus ei ole kovin yleistä, sillä silloin sijoittaja voi yhtä hyvin sulkea position, jonka arvoa hän haluaa suojata. Useimmat sijoittajat suojaavat siis vain osan positionsa arvosta tiettyä riskiä vastaan. Yleensä suojaus luodaan myös tiettyä ajanjaksoa varten. Suojaavan position voi tehdä erilaisilla sijoitustuotteilla. Sijoittaja voi esimerkiksi ostaa tai myydä lyhyeksi jotain sijoitustuotetta, jonka arvo muuttuu vastakkaiseen suuntaan kuin suojattava positio. Sijoittajan tavoitteena voi kuitenkin olla myös esimerkiksi suojautuminen valuuttariskiä vastaan.
Syitä ja tapoja suojautua
Syitä suojautumiseen on lukemattomia. Yritykset haluavat yleensä suojautua markkinariskiltä. Sijoittajat saattavat haluta suojata yksittäisiä positioitaan tai sijoitussalkkujensa arvoja vähentämällä riskejä ajanjaksoina, jolloin arvaamattomien markkinaliikkeiden todennäköisyys on suurempi. Suojautumista voi harkita esimerkiksi tärkeiden talouslukujen julkistamisen yhteydessä, mutta myös silloin, kun pidetään markkinoihin merkittävästi vaikuttavia vaaleja, kuten kansanäänestys Brexitistä tai Yhdysvaltain presidentinvaalit.
Markkinariskin suojaaminen
Yritykset haluavat yleensä suojautua markkinariskiltä. Markkinariski on riski siitä, että yritys kärsii tappioita markkinoiden hinnanmuutosten vuoksi. Yritykset suojautuvat usein esimerkiksi polttoaineiden tai elintarvikkeiden hinnanvaihteluilta, eli muutoksilta tulevissa kassavirroissa. Monet yritykset ostavat tästä johtuen esimerkiksi öljyfutuureja. Lyhyesti selitettynä futuuri on termiinisopimus, jossa ostaja ja myyjä määrittelevät etukäteen hinnan ja ajankohdan, jolloin kohde-etuutena oleva rahoitustuote toimitetaan.
Yritykset voivat siis sopia tulevaisuudessa toimitettavan polttoaineen hinnasta etukäteen ja näin poistaa markkinariskin. Lentoyhtiöt voivat myös ostaa pitkällä aikavälillä kerosiinia koskevia termiinisopimuksia. Jos kerosiinin hinta sitten nousee, yrityksen kustannukset nousevat lentopolttoaineen hinnannousun vuoksi, mutta toisaalta yritys tekee voittoa futuurisopimuksilla. Näin ollen riski on jälleen kokonaan tai osittain katettu, riippuen yrityksen käyttämien futuurisopimusten määrästä.
Valuuttariskin suojaaminen
Hyvin yleistä on myös, että monet yritykset suojautuvat valuuttakurssivaihteluihin liittyviltä riskeiltä. Yrityksen liiketoiminnasta voi syntyä kassavirtoja useissa eri valuutoissa, joiden arvoa voidaan suojata termiinisopimuksilla. Esimerkki: eurooppalaisella yrityksellä, joka harjoittaa paljon liiketoimintaa Yhdysvalloissa, on usein dollariin liittyvä valuuttariski. Jos yritys myy jotakin nyt, mutta tuotetta ei makseta useisiin kuukausiin, euron ja dollarin vaihtokurssi voi muuttua ajan kuluessa. Yritys voi sopia käytettävän valuuttakurssin pankin kanssa pientä maksua vastaan, mutta myös termiinisopimuksilla riskiä voidaan pienentää tai se voidaan poistaa kokonaan.
Valuuttariskin suojaaminen sijoittajana
Yritysten lisäksi myös sijoittajat ovat hyvin kiinnostuneita valuuttariskistä, sillä se voi vaikuttaa sijoituksesta saatavaan tuottoon merkittävästi. Kun sijoittaja ostaa osakkeita tai muita omaisuuseriä, jotka on listattu eri valuutassa kuin mitä sijoittaja itse käyttää, hänen sijoitukseensa sisältyy valuuttariski. Esimerkiksi osakkeen arvo voi nousta, mutta siinä vaiheessa, kun eurooppalainen sijoittaja vaihtaa myyntivoitoista saadut dollarit takaisin euroiksi, valuuttakurssit määrittävät sijoituksen lopullisen tuoton. Sijoittajan on siis tärkeää ottaa huomioon valuuttakurssivaihtelut.
Monivaluuttatili LYNXillä
LYNXin kautta sijoittajilla on käytössään niin sanottu monivaluuttatili. Tämä tarkoittaa, että yhdellä tilillä voidaan pitää useita valuuttoja ja käyttää niitä kaupankäyntiin. Arvopaperilla käydään kauppaa aina siinä valuutassa, jossa se on listattu. Eurooppalaisilla arvopapereilla käydään siten kauppaa euroina ja yhdysvaltalaisilla arvopapereilla dollareina. Jos tilillä on vain euroja ja transaktio koskee amerikkalaista arvopaperia, arvopaperi ostetaan dollareina. Tämän toteuttamiseksi sijoittaja lainaa automaattisesti dollareita, kun taas hänen euromääräinen saldonsa pysyy ennallaan. Sijoittaja maksaa velasta (ns. negatiivisesta valuuttapositiosta) korkoa. Kun sijoittaja sulkee yhdysvaltalain dollareissa noteeratun positionsa, hän saa dollareita tililleen. LYNXin veloittamat korkokulut ovat tarkastettavissa täältä: Tietoa koroista.
Suojaudu valuuttariskiltä LYNXillä
TWS-kaupankäyntialusta on erittäin joustava valuuttojen osalta. Jos sijoittaja tallettaa 10 000 euroa ja ostaa 5 000 dollarin arvosta yhdysvaltalaisia arvopapereita, jää europositio 10 000 euroa positiiviseksi, mutta sijoittajan salkun dollarit näyttävät 5 000 dollaria miinusta. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että sijoittaja on automaattisesti suojattu valuuttariskiä vastaan. Jos dollarin arvo suhteessa euroon laskee, amerikkalaisten arvopapereiden arvo laskee. Myöhemmin sijoittajan on kuitenkin vaihdettava vähemmän euroja dollareiksi, jotta hän voi sulkea negatiivisen dollaripositionsa. Tämä suojautumistapa on mielenkiintoinen, jos sijoittaja uskoo, että euro nousee suhteessa dollariin (tai dollari laskee suhteessa euroon).
Toisaalta, jos sijoittaja uskoo, että euro laskee tai pysyy samana (dollari nousee tai pysyy samana), on parempi sulkea negatiivinen dollaripositio välittömästi myymällä euroja ja ostamalla dollareita kaupankäyntialustalla. Tämä on suhteellisen helppoa tehdä TWS:ssä. Lue lisää: Valuuttaposition sulkeminen.
Sijoittajan portfolion arvon suojaaminen
Jos sijoittajalla on pitkäaikaisiin sijoituksiin painottunut salkku, hän saattaa haluta suojautua (tilapäisiltä) hinnanlaskuilta ilman, että hän myy positioitaan. Sijoittaja voi helposti suojautua mahdolliselta korjausliikkeeltä käyttämällä esimerkiksi optioita, futuureita tai ETF-rahastoja.
Suojautuminen optioilla:
Sijoittaja voi esimerkiksi ostaa myyntioptioita tai myydä osto-optioita hänen omistamiinsa osakkeisiin liittyen.
Suojautuminen futuureilla tai ETF-rahastoilla: Futuurien tai ETF-rahastojen avulla sijoittaja voi myydä lyhyeksi indeksiä kompensoidakseen osakepositioista syntyvät tappiot. Nämä kaikki ovat suojautumisen muotoja. Sijoittajan on laskettava, kuinka suuri hedge-position on oltava, jotta hän voi suojata osan tai koko sijoitussalkkunsa arvon. Esimerkiksi indeksifutuurien kohdalla sijoittaja voi laskea tarvittavien futuurisopimusten määrän jakamalla sijoitussalkun arvon yhden futuurin arvolla ja kertomalla saadun tuloksen portfolion betalla (portfolion beta suhteessa samaan indeksiin, johon futuurit perustuvat).
Suojautuminen osakkeilla:
Sijoittaja voi myös suojata positioidensa arvoa ostamalla tai myymällä saman toimialan osakkeita. Oletetaan esimerkiksi, että sijoittaja on ostanut pankkiosake ING:tä, koska hän uskoo pankkiosakkeiden nousevan ja hänen arvionsa mukaan osake on tällä hetkellä alan paras. Pankkien osakekurssit voivat kuitenkin olla erittäin epävakaita ja herkkiä talouden kehitykselle. Sijoittaja voi silloin päättää myydä lyhyeksi saman toimialan osaketta, jonka hän odottaa menestyvän huonommin kuin ING:n. Esimerkiksi se voisi olla toinen alankomaalainen pankki ABN AMRO, jota lyhyeksi myymällä sijoittaja pyrkii vähentämään ING:n omistamisesta syntyviä tappioita koko pankkisektorin laskiessa. Esimerkin tapauksessa sijoittajan riski on huomattavasti pienempi, mutta niin ovat myös hänen mahdolliset voittonsa.
Mitä hedge-rahastot tekevät?
Yllä käsitelty strategia on erittäin suosittu hedge-rahastojen keskuudessa. Hedge-rahastot etsivät jatkuvasti osakkeita (tai muita sijoitustuotteita), jotka ovat aliarvostettuja muihin, samankaltaisiin osakkeisiin verrattuna. Aina on kuitenkin olemassa riski, että markkinat kokonaisuudessaan laskevat, minkä seurauksena hedge-rahasto voi kärsiä tappiota, vaikka arvio osakkeen suhteellisesta arvosta olisi ollut oikea. Suojautuakseen tältä riskiltä hedge-rahasto voi sijoittaa päinvastaisesti muihin saman sektorin osakkeisiin. Tämän suojauksen avulla rahasto varmistaa, että markkinoilla kokonaisuudessaan ei ole nettovaikutusta rahaston voittoihin ja että ainoastaan osakkeen suhteellisella liikkeellä muihin osakkeisiin verrattuna on merkitystä. Tämä on suojaustapa, josta hedge-rahastot ovat saaneet nimensä.
Kaikki hedge-rahastot nähdään usein virheellisesti aktivistisina ja riskialttiina. Päinvastoin hedge-rahastot välttelevät yleensä riskejä. Hedge-rahastot käyttävät useita erilaisia sijoitusstrategioita. Edellä mainittua strategiaa kutsutaan nimellä Equity long-short. Muita hedge-rahastojen suosimia strategioita ovat esimerkiksi:
Global macro: Eri sijoitusluokkien välillä odotetaan tuottojen eroja.
Fixed income arbitrage: Hyödynnetään (hyvin pieniä) hintaeroja tai eri markkinoita korkopapereilla ja niiden johdannaisten kaupankäynnissä.
