Tässä artikkelissa käydään läpi:
Donald Trump herättää keskustelua ympäri maailmaa lähes päivittäin. Hänen 2016 voittonsa oli yllätys, eikä lähes yksikään kyselyistä onnistunut ennustamaan vaalien tulosta oikein. Trumpin kaudella Yhdysvaltain talous kehittyi kuitenkin erinomaisesti, ja esimerkiksi työttömyys laski 50 vuoden alimmalle tasolle. Yhdysvallat on aktiivisesti myös pyrkinyt neuvottelemaan itselleen parempia kauppasopimuksia, mutta maan kauppataseen alijäämä ei ole vähentynyt Trumpin ensimmäisen kauden aikana.
Kiina on asettunut poikkiteloin Yhdysvaltojen kanssa. Tämä johti kauppasotaan, joka on lisännyt epävarmuutta osakemarkkinoilla vuosien ajan. Vaikka vaikuttaakin siltä, että joillakin rintamilla on päästy sopimukseen, olisi parempi sanoa, että neuvottelut ovat olleet jäissä. Yhdysvallat on asettanut pakotteita kiinalaisille yrityksille. Pakotteiden syyksi on ilmoitettu kansalaisten suojelu ja yritysvakoilun estäminen.
Trump pitää Kiinaa vapaan lännen vihollisena, ja hän syyttää maata koronaviruksen leviämisestä. COVID-19 pandemia nosti Yhdysvaltojen työttömyyden korkeimmalle tasolle mittaushistorian aikana (1948-), tosin luvut ovat toistaiseksi kehittyneet positiivisesti. Trump on saanut valtavasti kritiikkiä pandemian rajoittamiseen liittyvien toimenpiteiden puutteesta, ja kriitikot syyttävät häntä maan korkeasta pandemiaan kuolleiden ihmisten määrästä.
Kasvanut polarisaatio ja Black Lives Matter
George Floydin kuoleman jälkeen Yhdysvalloissa on ollut paljon mielenosoituksia ja levottomuutta. Black Lives Mattersin kaltaiset liikkeet laajenivat globaaliksi ilmiöksi, mutta mielenosoituksilla oli myös haittapuoli. Mielenosoitukset huipentuivat väkivaltaisiin öihin, joissa useita amerikkalaisia kaupunkeja tuhottiin. Mielenosoitukset olivat usein suunnattu järjestelmää, erityisesti republikaaneja ja Trumpia, vastaan.
Trump on kritisoinut mielenosoituksia ja ilmoittanut olevansa lain ja järjestyksen kannattaja. Tilanne on aiheuttanut puolueiden välisen jaon kasvun entistä suuremmaksi. Amerikan poliittiset puolueet; demokraatit ja republikaanit eivät ole koskaan olleet niin kaukana toisistaan, joten vaalituloksilla on todennäköisesti suora vaikutus finanssimarkkinoihin.
Yhdysvaltain vaalit ja osakemarkkinat
Yllä oli lyhyt esittely siitä, mitä tällä hetkellä tapahtuu Yhdysvalloissa. Mikä on todella tärkeää sijoittajille, on presidentinvaalien vaikutus osakemarkkinoihin. Osakemarkkinoihin ja presidentin toimikauteen yhdistetään usein neljän vuoden sykli. Tämä sykli voidaan jakaa vaalivuoteen, jota seuraavat vuosi 1 ja vuosi 2 ja sitten vuosi ennen vaaleja. Tässä tapauksessa vuosi 2019 on vaaleja edeltävä vuosi ja 2020 on vaalivuosi.
Tyypillisesti kaksi ensimmäistä vuotta toimikaudesta ovat vaikeimmat Wall Streetille. Näinä vuosina tehdään vaikeita ja ei niin suosittuja päätöksiä, kuten veronkorotuksia. Toimikauden kaksi viimeistä vuotta ovat historiallisesti parhaat vuodet osakekursseille. Teoria esittääkin, että poliitikot saattavat yrittää piristää osakemarkkinoita vaaleja edeltävänä vuotena parantaakseen uudelleenvalinnan mahdollisuuttaan.
S&P 500 -indeksin tuotto viimeisten 4 vuoden aikana:
| 2016 | 12,00 % |
| 2017 (1) | 21,80 % |
| 2018 (2) | -4,40 % |
| 2019 (3) | 31,50 % |
Trumpin vaalikausi on seurannut teoriaa osittain, mutta ei täysin. Vuosi 1 (2017) oli hyvä osakemarkkinavuosi osittain siksi, että republikaanit alensivat veroja. Vaaleja edeltävä vuosi (2019) oli teoriaa mukaillen myös erittäin hyvä vuosi osakemarkkinoilla, ja S&P 500:n tuotto oli 31,5 %. Kuluvana vuonna S&P 500:n voitto on yli 3 %, mutta koronakriisi on heittänyt kapuloita osakemarkkinoiden rattaisiin. Toisaalta indeksi on noussut maaliskuun pohjalukemista yli 50 %. Teknologiapainotteinen Nasdaq on vastaavasti noin 40 % kasvussa vuoden alusta.
2020 – 2024
Mitä sijoittaja voi odottaa tämän teorian mukaan tulevina vuosina? Teorian perusteella voisi odottaa, että vuosi 1 (2021) ja vuosi 2 (2022) ovat osakemarkkinoiden heikompia vuosia. Jos Biden voittaa vaalit, teoria voi hyvinkin pitää paikkaansa. Demokraatit ovat ilmoittaneet haluavansa korottaa yritysveroja, mikä ei luonnollisesti ole hyväksi osakemarkkinoille. Toisaalta vuosina 2023 ja 2024 Bidenilta voisi odottaa kompromisseja toisen toimikautensa tai demokraattiseuraajan turvaamiseksi. Bidenille itselleen toinen kausi näyttäisi epätodennäköiseltä hänen ikänsä vuoksi, sillä hän olisi silloin 82-vuotias.
Osakemarkkinat ja puolueet
Yleisesti ajatellaan, että republikaanit ovat parempi valinta yritysten näkökulmasta kuin demokraatit. Tämän seurauksena sijoittajat ajattelevat helposti, että osakemarkkinat tuottavat paremmin republikaanien pitäessä presidentin virkaa. Odotuksien vastaisesti historiallinen tuotto osoittavat toisin. InvesTech Researchin mukaan S&P 500 -indeksin keskimääräinen vuotuinen tuotto vuodesta 1928 on ollut republikaanien presidenttikausilla 7,7 %, ja demokraattien kausilla 13,3 %.
Alla olevasta kaaviosta voi päätellä jokaisen pitkäaikaisen sijoittajan tietämän asian; osakkeiden hinnat nousevat aina pitkällä aikavälillä, mutta hieman yllättäen nopeammin demokraattien aikana.
Vaalipäivän volatiliteetti
Historialliset markkinakurssit osoittavat, että vaalien ympärillä markkinoiden epävakaus kasvaa aina. Markkinoilla oli turbulenssia myös vuonna 2016, erityisesti futuurien kohdalla (normaalien kaupankäyntiaikojen ulkopuolella), kun Trump valittiin. Tuloksia odotettaessa S&P 500 nousi vain 0,38 %, mutta indeksi oli noussut edellisenä päivänä 2,2 %. Vaalien jälkeisenä päivänä S&P sulki 1,11 % korkeammalle ja aloitti kuukausia kestäneen vahvan nousukauden.
2008 presidentinvaalien aikaan osakemarkkinat nousivat ja laskivat paljon nopeammin. Osakemarkkinat nousivat vaaleja edeltävänä päivänä yli 4 %, mutta laskivat sitten yli 5 % seuraavana päivänä. Historiallisten kurssitietojen mukaan osakemarkkinat nousevat vaalipäivänä noin 80 % todennäköisyydellä. Sitä seuraavana päivänä voidaan joka tapauksessa odottaa suurempaa volatiliteettia.
VIX-indeksi mittaa S&P 500:n implisiittistä volatiliteettia. VIX-indeksin hinta onkin johdettu S&P 500:n optioista. VIX:in laskemiseksi käytetään optioita, joiden juoksuaika on 23–37 päivää. Niistä lasketaan S&P 500 -indeksin 30 päivän optioiden implisiittisen volatiliteetin keskiarvo.
VIX-futuurien futuurikäyrä on ollut jyrkässä nousussa vaalipäivän lähestyessä, ennakoiden korkeaa odotettua volatiliteettia. Futuurikäyrä on tällä hetkellä laskeva (backwardation), joten markkinoiden implisiittisen volatiliteetin odotetaan näillä näkymin laskevan vaaleja seuraavina kuukausina.
Trump vs. Biden
Biden on johdossa useimmissa kyselyissä, ja myös vedonlyöntisivustot näyttävät odottavan Bidenin voittoa. Kyselyt ovat myös saaneet kritiikkiä. Vuonna 2016 kyselyt epäonnistuivat ennustamaan Trumpin voiton ja Brexit-äänestyksen tuloksen. Democracy Instituten tekemät kyselyt ovat ennustaneet Trumpin voittavan uudelleen. Järjestö ennusti oikein Brexitin ja Trumpin vuoden 2016 voiton, joten heidän kyselyidensä tuloksiin on kiinnitetty paljon huomioita. Ajatuskeskus keskittyy voimakkaasti “todennäköisiin äänestäjiin” ja yrittää lähestyä “ujoja äänestäjiä”. Ujo äänestäjä on joku, joka ei myönnä tukevansa tiettyä ehdokasta, mutta silti äänestää ehdokasta vaalien aikana.
Alla on esitelty kandidaattien poliittisten ohjelmien tärkeimpiä eroja.
Yrityksien verotus
Verot ovat aina iso ja paljon keskusteltu aihe vaalien aikana. Presidentti Trump laski yhteisöveroja 35 prosentista 21 prosenttiin vuonna 2017. Biden on jo ilmoittanut haluavansa nostaa verokannan uudelleen 28 prosenttiin.
Yksityishenkilöiden verotus
Yhdysvaltojen korkein veroluokka on tällä hetkellä 37 prosenttia. Biden haluaa nostaa tämän 39,6 prosenttiin. Pääoman myyntivoittoveron osalta Biden haluaa päästä eroon kaikista nykyisistä vähennyksistä. Tämä koskisi vain henkilöitä, joiden tulot ovat yli miljoona dollaria. Biden toteuttaisi myös useita toimenpiteitä, jotka lisäisivät ylimpien tuloluokkien verokuormaa ja vähentäisi sitä keski- ja matalatuloisilta. Trump on vastaavasti ilmoittanut haluavansa alentaa veroja keskiluokalle. Kun tuloero työskentelyn ja työttömyyden välillä kasvaa, sen pitäisi yleensä luoda kannustin ihmisille työntekoon. Yhdysvalloissa työvoiman osallistumisaste lähtikin nopeasti nousuun huhtikuun jälkeen.
Kiina
Molemmat presidenttiehdokkaat ovat sitoutuneet suojelemaan amerikkalaisten yritysten immateriaalioikeuksia. Trump on vienyt Amerikkaa kauemmaksi liittolaisistaan. Jos Bidenistä tulee seuraava Yhdysvaltain presidentti, hänen odotetaan palauttavan maan liittolaissuhteita. Esimerkiksi hänen uskotaan lisäävän yhteistyötä Euroopan ja Japanin kanssa muodostaakseen blokin Kiinaa vastaan.
Ilmasto
Ei ole mikään salaisuus, että Trump on haluton sitoutumaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hänen johdollaan Yhdysvallat vetäytyi Pariisin ilmastosopimuksesta. Amerikassa on paljon öljyä ja muita resursseja, ja Trump haluaa maan hyödyntävän niitä. Trumpin aikana fossiilisten polttoaineiden käyttöön ja tuotantoon on kannustettu edelleen. Fossiilisia polttoaineita tuottavat tai jalostavat yritykset hyötyvätkin todennäköisesti Trumpin uudelleenvalinnasta. Vastaavasti uusiutuviin energialähteisiin keskittyvien yritysten odotetaan menestyvän paremmin, jos Biden voittaa Yhdysvaltain presidentinvaalit.
Biden haluaa keskittyä uusiutuvaan energiaan ja luoda tiukemmat päästöstandardit. Osa 2 biljoonan dollarin infrastruktuuripaketista menisi ilmastoon. Tarkoituksena on investoida ilmastotekniikkaan. Korkeat ESG-pisteet saaneet yritykset voisivat luottaa hallinnon tukeen Bidenin alaisuudessa. Lisätietoa yritysten ESG-pisteistä löytyy vastuullista sijoittamista käsittelevästä artikkelista.
Terveydenhoito
Terveydenhoito on yksi keskeisistä teemoista tulevissa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Donald Trumpin kanta on selkeä. Hän haluaa lopettaa Obamacaren, mutta ei ole vielä selvää, millä hän korvaisi sen. Trump on myös pyrkinyt rajoittamaan lääkkeiden hintoja, ja hänen mukaansa lääketeollisuudella on ollut vapaat kädet liian kauan. Toisaalta Trump ei ole onnistunut uudistamaan maan terveydenhuoltojärjestelmää neljän vuoden aikana. Biden jatkaisi Obamacarea ja vapauttaisi enemmän rahaa sitä tarvitseville ihmisille. Lääkeyrityksillä olisi siis todennäköisesti edelleen vapaat kädet, joten Bidenin voitto voi olla parempi alan yrityksille.
