Rahoitusmarkkinoilla volatiliteetti tarkoittaa sitä, kuinka paljon kohde-etuuden, kuten osakkeen, hinta vaihtelee. Se osoittaa vaihteluvälin, jonka sisällä arvopaperin hinta voi nousta tai laskea todennäköisyyksien perusteella. Historiallisen ja implisiittisen volatiliteetin selittämisen lisäksi artikkelissa perehdytään myös volatiliteetin vinouman ja aikarakenteen muotoihin.
Perusteet
Kuten mainittu, volatiliteettia käytetään riskin mittaamiseen, ja se onnistuu mittaamalla arvopaperin hinnan poikkeamia keskiarvosta. Lähteestä riippuen, volatiliteettia voidaan mitata esimerkiksi 30 päivän keskihinnasta. Vakaalla arvopaperilla on matala volatiliteetti, ja poikkeamien kasvaessa volatiliteetti kasvaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että finanssimaailmassa korkeampi riski vaatii aina korkeamman (potentiaalisen) tuoton. Tästä johtuen, korkeamman volatiliteetin omaavilla arvopapereilla on korkeampi odotettu tuotto. Optioissa tämä näkyy siten, että korkeampi volatiliteetti tarkoittaa aina korkeampaa hintaa.
Volatiliteetista on kaksi eri muotoa. Historiallinen volatiliteetti mittaa jo tapahtuneita poikkeamia, kun taas implisiittinen volatiliteetti mittaa sijoittajien odottamia tulevia poikkeamia. Implisiittinen volatiliteetti muuttuu siten jatkuvasti.
Sijoittajien on myös tärkeää ymmärtää miten volatiliteettia luetaan. Jos volatiliteetiksi ilmoitetaan 24 %, yleensä tällä tarkoitetaan volatiteettia vuositasolla. Päivätasolla tämä vastaisi noin 1,5 % keskimääräistä poikkeamaa. Päivätason volatiliteetin voi laskea jakamalla vuositason volatiliteetin luvulla 16, joka on saatu ottamalla neliöjuuri luvusta 256. 256 on ylöspäin pyöristetty määrä kaupankäyntipäiviä vuodessa, ja pyöristys on tehty laskemisen helpottamiseksi. Virallisesti NYSE arvioi kaupankäyntipäivien määräksi 252 päivää yhdysvaltalaisille osakkeille ja osakeoptioille.
Mitä historiallinen volatiliteetti tarkoittaa?
Termi volatiliteetti viittaa vaihteluun. Historiallinen volatiliteetti, josta käytetään usein lyhennettä HV, viittaa osakekurssin tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden suuruuteen. Mitä suurempia muutoksia osakekurssissa, sitä suuremmaksi volatiliteetti kasvaa. Historiallinen volatiliteetti kuvaa siten hinnan vaihteluita menneisyydessä, ja TWS-kaupankäyntijärjestelmässä nämä mitataan myös 30 päivän ajalta.
Historiallinen volatiliteetti kertoo siis menneisyydestä eikä suoraan tulevaisuudesta. On kuitenkin tärkeää huomioida, miten hinnat ovat kehittyneet viime aikoina. Monissa tapauksissa historiallinen volatiliteetti voi antaa viitteitä siitä, miten paljon osakekurssi yleensä vaihtelee. Usein pienet ja sykliset osakkeet ovat herkempiä esimerkiksi maailmantalouden tilan vaihteluille ja tätä voi arvioida historiallisen volatiliteetin avulla.
Alla olevassa kaaviossa on Applen osakekurssi ja sen alapuolella osakekurssin historiallinen volatiliteetti. Kaavion tallennuspäivänä viimeisten 30 kaupankäyntipäivän aikana tapahtunut volatiliteetti vuositasolle muunnettuna on ollut noin 30 prosenttia. Volatiliteetti kävi vuoden sisäisessä huipussaan toukokuun lopun ja heinäkuun alun välillä, yli 40 prosentissa. Heinäkuun alusta osakekurssi on noussut suhteellisen tasaisesti, mikä näkyy laskevana volatiliteettina.
Tiedolla siitä, miten korkealla volatiliteetti oli esimerkiksi viime joulukuussa ei ole suoraa ennustusarvoa markkinoiden kannalta. Kuten kuvaajasta kuitenkin näkyy, volatiliteetti ei vaihtele valtavan nopeasti, joten esimerkiksi korkean volatiliteetin aikaa voi pitää varoitusmerkkinä sen mahdollisesta jatkumisesta.
Kun historiallinen volatiliteetti on matala, myös implisiittinen, eli odotettu, volatiliteetti on yleensä matalalla tasolla. Yksinkertaisesti sanottuna: historiallisen volatiliteetin ja implisiittisen volatiliteetin välillä on positiivinen korrelaatio. Jos osakekurssin heilahtelut kasvavat, heilahdusten odotetaan pysyvän korkealla tasolla myös tulevaisuudessa. Tästä johtuen historiallinen volatiliteetti ja implisiittinen volatiliteetti ovat hyvin tärkeitä toisilleen.
Historiallinen volatiliteetti TWS kaupankäyntijärjestelmässä
Historiallisen volatiliteetin saa näkymään TWS kaupankäyntijärjestelmän hintakuvaajassa valitsemalla ensin ylhäältä kohdan ”Edit” ja sen jälkeen ”Chart Parameters”. Tämä avaa alla olevan ikkunan, josta voi valita korostettuna näkyvän ”Historical Volatility” kohdan.
Volatility Lab -optiotyökalu
Optioilla aktiivisesti sijoittaville Volatility Lab on erinomainen työkalu. Se mahdollistaa historiallisen ja implisiittisen volatiliteetin tarkastelun lisäksi muun muassa saman alan yritysten vertailun. Kaikki artikkelissa mustalla taustalla olevat kuvaajat (esimerkiksi volatiliteettivinoumaa ja volatiliteetin aikarakennetta käsittelevissä kappaleissa) ovat Volatility Lab -optiotyökalusta.
Mitä implisiittinen volatiliteetti tarkoittaa?
Historiallinen volatiliteetti viittaa menneisyyteen, kun taas implisiittinen volatiliteetti kuvaa tulevaisuuden odotuksia. Black-Scholesin optiomallissa implisiittinen volatiliteetti on ainoa muuttuja, joka lasketaan markkinoiden odotuksista. Muut muuttujat määritetään option sopimuksessa tai ne perustuvat markkinoilta saatavissa olevaan tietoon (esimerkiksi osakekurssi). Implisiittistä volatiliteettia käytetään option hinnan määrittämiseen. Tämä on kohde-etuuden odotettu volatiliteetti erääntymispäivään asti.
Implisiittinen volatiliteetti on tästä johtuen erityisen tärkeä optioiden hinnoittelun kannalta. Tämä arvo määräytyy markkinoiden kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos esimerkiksi myyntioptioiden kysyntä markkinoilla on suurta, näiden optioiden implisiittinen volatiliteetti kasvaa. Tämä johtuu siitä, että optioiden hinta nousee, kun kysyntä on suurta. Viime kädessä markkinatakaajat määrittävät jatkuvasti optioiden hintoja. Niiden tehtävänä on varmistaa optioiden likviditeetti, joten osto- ja myyntihintoja esittämällä ne määrittävät näin optioiden implisiittisen volatiliteetin.
Implisiittisen volatiliteetin tulkinta
Option implisiittinen volatiliteetti kuvastaa kohde-etuuden (yleensä osakkeen) odotettua volatiliteettia option päättymispäivään asti. Kun implisiittinen volatiliteetti on 16 %, päivittäinen vaihtelu on 1 %. Laskettaessa volatiliteettia hyödynnetään todellisuudessa keskihajontaa. Keskihajonnalla voidaan arvioida erilaisten lopputulosten todennäköisyyttä ja myös visuaalisesti havainnollistaa niitä. Rahoitusmaailmassa osakekurssien odotetaan yleensä noudattavan normaalijakaumaa. Tämä tarkoittaa, että 68,2 %:na (2*34,1 %, koska liike voi olla sekä positiivinen että negatiivinen) kaupankäyntipäivistä odotetaan enintään 1 %:n liikettä. Jäljelle jäävänä 31,8 prosenttina kaupankäyntipäivistä odotetaan suurempia heilahteluja. Tämä on helppo selittää alla olevan normaalijakauman avulla.
Normaalijakauman perusteella odotetaan, että 27,2 %:na (2*13,6 %) kaupankäyntipäivistä liike on yhden ja kahden keskihajonnan välillä. Alla olevassa esimerkissä tämä vastaa liikettä 1–2 prosentin ja -1 ja -2 prosentin välillä. 4,2 %:na (2*2,1 %) kaupankäyntipäivistä osakekurssin odotetaan liikkuvan 2–3 % tai -2–3 % välillä. Lopuksi, 0,2 %:na kaupankäyntipäivistä odotetaan yli 3 %:n tai alle -3 %:n liikettä. Keskihajontaa voidaan siis käyttää hinnan muutosten suuruuksien arviointiin, ja tulokset voidaan esittää yllä mainituilla todennäköisyyksillä.
Käytetään esimerkkinä 10 euron hintaista osaketta, jonka osto-option volatiliteetti on 16 %. Yllä olevasta kuvasta näkee, että optio on hinnoiteltu 99 prosentin varmuudella siitä, että osakkeen hinta on 9,70 ja 10,30 euron välillä seuraavan kaupankäyntipäivän päättyessä. Alta löytyy TWS-kaupankäyntijärjestelmällä toteutettu esimerkki.
Applen osakkeen hinta oli kyseisellä hetkellä noin 208 USD:tä. Yhden keskihajonnan todennäköisyydellä (68,2 %), sen kurssi on 195 ja 242 dollarin välillä kahden kuukauden päästä. Kahdella keskihajonnalla (95,45 %) kurssi olisi 171 ja 266 dollarin välillä, kun taas kolmella (99,73 %) se olisi 147 ja 290 dollarin välillä. On helppoa huomata, että väli kasvaa, kun ennustuksen todennäköisyyttä halutaan kasvattaa, mutta myös ajanjakson pidentäminen laajentaa ennustuksen hajaumaa.
Kaksi esimerkkiä volatiliteetin vaikutuksesta option hintaan
Kuvitellaan tilanne, jossa optiosijoittaja ostaa myyntioption (put-option), jonka toteutushinta on sen hetkistä osakekurssia alempana. Optio on toisin sanoen miinusoptio, sillä osakkeita ei ole järkevää myydä option kautta, jos markkinoilta saa paremman hinnan. Optiolla on siten vain aika-arvoa, jonka määrä riippuu jäljellä olevista päivistä ennen option erääntymistä.
Sijoittaja siten spekuloi osakkeen hinnan laskevan. Mikäli näin käy, option hinta nousee ylöspäin, sillä sen toteuttaminen muuttuu todennäköisemmäksi. Myyntioptioilla onkin negatiivinen delta, eli kreikkalainen kirjain, joka kuvaa option hinnan muutosta suhteessa kohde-etuuden (yleensä osakkeen) hinnan muutokseen. Kun osakekurssi laskee, sijoittajien skeptisyys yleensä myös lisääntyy. Mikäli tulevaisuus ei näytä varmalta, volatiliteetti yleensä myös nousee ja option arvo nousee entistä enemmän.
Päinvastaisessa tilanteessa toinen sijoittaja ostaa vastaavasti osto-option (call-option), jonka ostohinta on osakkeen hintaa korkeampi. Myös tällä optiolla on vain aika-arvoa, eli myös tämä optio on miinusoptio. Tämän osakkeen hinnan noustessa positiivinen delta kertoo option hinnan nousevan myös. Toisaalta, jos markkinat näkevät tulevaisuuden valoisana, ja osakkeen odotetaan kasvavan tasaisesti, implisiittinen volatiliteetti laskee. Tämä puolestaan laskee option hintaa. Myynti- ja osto-optioiden käyttäminen eroaakin implisiittisen volatiliteetin osalta, sillä myyntioptioita voi käyttää vakuutuksena esimerkiksi osakkeen hinnan laskemista vastaan.
VIX: Volatiliteetti-indeksi
Alla oleva kuvaaja näyttää amerikkalaisen VIX indeksin arvot viiden vuoden ajalta. VIX on luotu vuonna 1993 Chicago Board Options Exchange (CBOE) toimesta, ja sitä käytetään yleisesti mittaamaan S&P 500 indeksin implisiittistä volatiliteettia. S&P 500 indeksiä käytetään usein markkinaindeksinä, eli indeksinä, joka kattaa koko rahoitusmarkkinan (ainakin Yhdysvaltojen osalta). Tästä syystä VIX:istä puhutaan usein pelkoindeksinä (”fear index”), sillä se mittaa Yhdysvaltojen rahoitusmaailmaan kohdistuvia tulevaisuuden odotuksia.
VIX lasketaan S&P 500 indeksin optioista. Indeksin arvo perustuu siis suoraan markkinoiden volatiliteettiin. Toisin sanoen sijoittajien on mahdollista myös spekuloida suoraan markkinaodotusten muutoksilla. VIX:iin voi optioiden lisäksi sijoittaa myös esimerkiksi futuureilla.
Historiallisesti VIX:in keskiarvo on ollut noin 20, mutta epävarmuuden lisääntyessä se on luonnollisesti noussut hetkellisesti myös merkittävästi. Tästä johtuen indeksin arvot ovat olleet korkeimmillaan eri finanssikriisien aikoihin. Maaliskuussa 2020 VIX nousi kaikkien aikojen korkeimpaan sulkeutumishintaansa, 82,69:ään. Aikaisempi huippu oli nähty lokakuussa 2008, jolloin korkein sulkeutumishinta oli 80,68. On kuitenkin mielenkiintoista tietää, että jos indeksin arvoja lasketaan taaksepäin historiassa, VIX:in arvo olisi esimerkiksi mustana maanantaina (19.10.1987) ollut yli 150.
VIX:iin sijoittamista on käsitelty artikkelissa Kaupankäynti volatiliteetilla: Optiostrategiat VIX:lle.
Volatiliteetin vinouma (volatility skew)
Optioita, joilla on sama erääntymispäivä, mutta eri toteutushinta, ei hinnoitella samalla implisiittisellä volatiliteetilla. Esimerkiksi myyntioptio, jonka toteutushinta on sama kuin osakkeen hinta (tasaoptio), hinnoitellaan yleensä alhaisemmalla implisiittisellä volatiliteetilla kuin myyntioptio, joka on miinusoptio. Tätä ilmiötä, joka syntyi vuoden 1987 romahduksen jälkeen, kutsutaan volatiliteetin vinoumaksi.
Optiosijoittajan on tärkeää ymmärtää volatiliteetin vinoutuman vaikutus hänen tehdessään kaupankäyntipäätöksiä. Kun miinusoptio tilanteessa olevat myyntioptiot hinnoitellaan korkeamman implisiittisen volatiliteetin mukaan, nämä optiot ovat suhteellisen kalliita verrattuna esimerkiksi vastaaviin tasaoptioihin.
Näitä miinusoptio tilanteessa olevia myyntioptioita, joilla on suhteellisen korkea implisiittinen volatiliteetti, voidaan verrata talon palovakuutukseen. Tulipalon syttymisen mahdollisuus on hyvin pieni, mutta jos se tapahtuu, vahinko on valtava. Kun osakemarkkinat laskevat rajusti, esimerkiksi jonkin kriisin syttyessä, nämä miinusoptioina hankitut myyntioptiot suojaavat sijoittajan salkkua tappioilta.
Epävakaina aikoina volatiliteetin vinouma on selkeästi nähtävissä. Mustan maanantain jälkeen sijoittajat ovat yleisesti pitäneet rajua pudotusta todennäköisempänä kuin rajua piikkiä ylöspäin. Tästä johtuen myyntioptioiden hinnat ovat nousseet, mikä näkyy käänteisen vinouman kuviosta.
Käänteinen vinouma (reverse skew)
Reverse skew on volatiliteetin vinouman kuvio, ja se näyttää, miten myyntioptioita käytetään vakuutuksen tapaan. Tästä johtuen kuvio on tyypillinen esimerkiksi indeksioptioille ja pitkän voimassaoloajan omaaville optioille. Kuviossa implisiittinen volatiliteetti nousee mitä kauempana toteutushinta on tasaoption kohdalla. Alla oleva kuvaaja näyttää tyypillisen esimerkin käänteisestä vinoumasta. Volatiliteetin vinoumalle on myös muita tyypillisiä kuvaajia kuten forward skew -vinouma. Se on horisontaalinen peilikuva käänteisestä vinoumasta, ja vinouma on tyypillinen esimerkiksi raaka-aineille. Kolmas tyypillinen versio volatiliteetin vinoumasta on seuraavassa kappaleessa käsiteltävä volatiliteettihymy.
Volatiliteettihymy (volatility smile)
Volatiliteettihymy on myös tyypillinen versio volatiliteetin vinoumasta. Siinä implisiittinen volatiliteetti nousee toteutushinnan muuttuessa joko enemmän miinusoption tai plusoption suuntaan. Tästä johtuen, kuvio muodostaa linjan, joka muistuttaa hymyilevää suuta. Volatiliteettihymy on tyypillinen esimerkiksi lyhyen aikavälin osakeoptioille tai valuuttaoptioille.
| Erääntymispäivä | Toteutushinta | |
| Volatiliteetin vinouma | Sama | Vaihtelee |
| Volatiliteetin aikarakenne | Vaihtelee | Sama |
Volatiliteetin aikarakenne (term structure)
Siinä missä volatiliteetin vinouma näyttää implisiittisen volatiliteetin eron eri toteutushinnoilla, mutta samalla erääntymispäivällä, volatiliteetin aikarakenne näyttää implisisiittisen volatiliteetin eron samalla toteutushinnalla eri erääntymispäivillä.
Optioilla, joilla on sama toteutushinta, mutta eri erääntymispäivät, on erilainen implisiittinen volatiliteetti, ja siksi niiden hinnat myös vaihtelevat. Implisiittisen volatiliteetin muutoksia selittää pitkälti muutokset odotuksissa tulevia tapahtumia kohtaan, esimerkiksi kvartaalituloksiin liittyen. On esimerkiksi tavallista, että implisiittinen volatiliteetti kasvaa niiden julkistamisen lähestyessä. Kun sijoittajat saavat tietää tuoreimmat talousluvut ja osakekurssi sopeutuu tarvittaessa niihin, implisiittinen volatiliteetti laskee jälleen.
Lyhytaikaisissa optioissa implisiittinen volatiliteetti vaihtelee enemmän kuin pidempiaikaisissa optioissa. Volatiliteetin aikarakenne kuvastaa näin ollen implisiittisen volatiliteetin ja erääntymispäivän välistä suhdetta. Tällä tavoin sijoittajat tulkitsevat, ovatko tietyt kuukaudet halpoja optiokaupankäynnille vai päinvastoin. On tavallista, että kesäkuukaudet hinnoitellaan alhaisemmalla implisiittisellä volatiliteetilla kuin esimerkiksi syys- ja lokakuu. Rahoitusmarkkinat ovat kesällä yleensä hiljaiset, ja odotettavissa olevat hintavaihtelut ovat siksi pienempiä. Hollanniksi onkin olemassa sanonta, joka viittaa kaupankäynnin hiljenemiseen hyvien rantakelien vuoksi.
Tutkimalla koron aikakäyrää, sijoittajat voivat pyrkiä arvioimaan mihin suuntaan option implisiittinen volatiliteetti muuttuu, ja paljonko ylimääräisestä kuukaudesta maksetaan preemiota. Jos koron aikakäyrä on nouseva, sijoittajat odottavat suurempaa volatiliteettia tulevaisuudessa ja toisinpäin. On olemassa myös sijoitusstrategioita, joiden tavoitteena on pelkästään hyödyntää koron aikakäyrää joko tulevaisuuden ennustamisessa tai hintaerojen etsimisessä.
Shokkien aikana implisiittinen volatiliteetti nousee nopeimmin lyhyimpien optioiden osalta. Mitä lyhyempi optio on voimassa, sitä suurempi vaikutus nykyisillä markkinaliikkeillä on option implisiittiseen volatiliteettiin, kun päättymispäivä on lähempänä. Implisiittinen volatiliteetti kuvastaa odotettua kehitystä eräpäivään asti, ja kun juoksuaika on vielä lyhyt, odottamaton kehitys vaikuttaa eniten implisiittiseen volatiliteettiin.
Joinakin vuosina päinvastainen tilanne on erityisen ilmeinen. Tässä tilanteessa lyhimmän aikavälin optiot hinnoitellaan alhaisimmalla volatiliteetilla, kun taas pidemmän aikavälin optioilla on korkeampi volatiliteetti. Tällöin osakemarkkinat liikkuvat usein hitaasti ylöspäin, mutta ajoittain myös alaspäin.
Alla olevassa taulukossa esitetään AEX:n tasaoptioidenimplisiittinen volatiliteetti 10–100 päivän voimassaoloajoilla. Tässä kuvitteellisessa skenaariossa implisiittinen volatiliteetti on noussut aikana jyrkästi. Pidemmällä aikavälillä markkinat odottavat, että vaihtelut vähenevät hieman ja että markkinat rauhoittuvat.
| Erääntymispäivä | Implisiittinen volatiliteetti |
| 10 päivää | 19,55 % |
| 40 päivää | 19,73 % |
| 70 päivää | 18,10 % |
| 100 päivää | 17,58 % |
Osta ja myy optioita LYNXin kautta
Sijoittajat voivat käydä optiokauppaa alhaisin hinnoin LYNXin kautta. Voit käydä kauppaa kaikilla eurooppalaisilla ja amerikkalaisilla osakeoptioilla ja indeksioptioilla yhdellä hiiren klikkauksella. Sinulla on myös pääsy edistyksellisiin kaupankäyntityökaluihin, kuten OptionTraderiin, ja voit lähettää optioyhdistelmiä yhtenä transaktiona pörssiin.
–
