Optiot USA:n indekseille, futuureille ja ETF:ille

Amerikkalaiset optiot

Optiot ovat toistaiseksi vähemmän tunnettuja sijoitustuotteita Suomessa, mutta niiden (ja muiden viputuotteiden) suosio esimerkiksi Alankomaissa huomattava. Maan pörssissä vipuotuotteita hyödynnetään enimmäkseen (75%) AEX-indeksilla kaupankäyntiin, ja loppuosuus jakautuu osakkeisiin, muihin indekseihin, valuuttapareihin ja valtiolainoihin sidottujen viputuotteiden välille.

Optioiden kohdalla puhutaan tyyliltään eurooppalaisista ja amerikkalaisista optioista, millä viitataan option mahdolliseen toteuttamiseen ennen sen erääntymistä. Tyyliltään amerikkalaisen option voi toteuttaa milloin tahansa, mutta eurooppalainen optio voidaan toteuttaa vain sen erääntymispäivänä. Tyyliltään eurooppalaisia tai amerikkalaisia optioita voi löytää kummaltakin puolelta valtamerta. Option kuvauksesta voi aina tarkistaa tietyn option ominaisuudet. Tässä artikkelissa käsitellään Yhdysvaltojen markkinoilta löytyviä optioita. Artikkelissa kaikissa optioissa kohde-etuuden arvonmuutokset perustuvat osakeindeksiin, esimerkiksi S&P 500 -indeksiin. Artikkelissa optiot on jaettu kohde-etuuden tyypin mukaan indeksi, ETF-, ja futuurioptioihin.

Mikäli optiot eivät vielä ole tuttuja, voi niihin perehtymisen aloittaa optioiden perusteita käsittelevästä artikkelista.

Amerikkalaisten optioiden edut

Yhdysvaltojen pörsseistä löytyvillä optioilla on tavallisen sijoittajan näkökulmasta kolme merkittävää etua eurooppalaisiin optioihin verrattuna. Nämä edut ovat kaupankäyntiajat, suuri likviditeetti sekä laaja valikoima erilaisia vaihtoehtoja.

Hyvät kaupankäyntiajat

Tavallinen sijoittaja ei ehdi hallinnoimaan portfoliotaan aktiivisesti keskellä päivää Euroopan pörssien ollessa avoinna. Yhdysvaltojen pörssit aukeavat kuitenkin vasta klo 16:30, jolloin esimerkiksi sijoitustoimintaa sivutyönä harrastava voi vapaa-ajallaan käydä kauppaa. Optiopositiot vaativat säännöllistä positioiden tarkistamista sillä niiden arvot voivat muuttua hyvinkin nopeasti.

Suuri likviditeetti

Tärkein syy optiokauppaan Amerikassa Euroopan sijaan on korkeampi likviditeetti, mikä heijastuu osto- ja myyntihinnan erotukseen eli spreadiin.

Spreadi lisää aina sijoitusten epäsuoria kustannuksia. Optioissa pienin mahdollinen spread on 0,01 dollaria, eli ostettaessa samasta optiosta joutuu maksamaan sentin enemmän kuin mitä siitä saa myydessä sillä hetkellä. Yleensä optioiden kertoja on 100, jolloin spreadin epäsuora kustannus on 1 dollarin verran. Vastaavasti spreadin ollessa 0,25 dollaria, nousee epäsuorat kustannukset 25 dollariin.

Laaja valinnanvara

Yhdysvalloista löytyy noin 3000 osaketta, jotka toimivat kohde-etuuksina optiokaupassa. Esimerkiksi Alankomaiden pörssistä vastaavia osakkeita löytyy alle 100, eikä tilanne ole parempi muissakaan Euroopan maissa. Euroopasta löytyvät optiot kärsivät myös merkittävästi alhaisemmasta likviditeetista.

Yhdysvaltojen markkinoilta löytyy laaja kirjo erilaisia yrityksiä. Optiosijoittaja voi esimerkiksi hyödyntää velkavipua, jolloin kasvuyrityksen osakekurssin nousu näkyy moninkertaisena muutoksena option arvossa (kun muut muuttujat pysyvät samoina). Sijoittajan on nykypäivänä myös äärimmäisen helppoa seurata ulkomaisiin yrityksiin liittyviä uutisia.

Amerikkalaiset indeksit

Ennen optioilla kaupankäyntiä on hyvä perehtyä aina kyseisen option kohde-etuuteen, sillä sen hinta vaikuttaa merkittävästi optioiden hinnanmuodostumiseen. Indeksioptioiden ymmärtämiseksi onkin hyvä tuntea yleisimmät indeksit. Näitä ovat Dow Jones, S&P 500, Nasdaq 100 ja Russell 2000.

Dow Jones -indeksi

Talousuutisia seuratessa ei voi olla kuulematta Dow Jonesin kurssin muutoksista. Se on Amerikan vanhin osakeindeksi ja ensimmäisen kerran indeksin arvo julkaistiin vuonna 1896. Indeksi koostuu 30 osakkeesta ja se on hintapainotettu. Tällöin korkean osakekurssin omaavat yritykset painottuvat enemmän. Painotuksen mielekkyydestä voi olla montaa eri mieltä, mutta sen johdosta esimerkiksi Visan painotus on moninkertainen General Electricin painotukseen verrattuna. Indeksin suosio ei kuitenkaan kerro sen yleisyydestä ammattilaissijoittajien keskuudessa. Indeksi edustaa vain pientä osaa Yhdysvaltojen markkinoista, joten siihen sidottujen indeksioptioiden suosio on vähäinen.

S&P 500 -indeksi

S&P 500 on sen sijaan paljon laajempi indeksi ja siinä on mukana markkina-arvoltaan 500 suurinta yhdysvaltalaista yritystä. Toisin kuin Dow Jones, S&P 500 painotetaan hajaomistuksessa olevien (free float) osakkeiden markkina-arvon mukaan. S&P 500:ta seurataan tarkasti kaikkialla maailmassa, ja se on yleisimmin käyetty indeksi Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden kuvaamiseksi. Tämän vuoksi se soveltuu erinomaisesti indeksioptioiden kohde-etuudeksi.

Nasdaq 100 -indeksi

Nasdaq 100 -indeksi on painotettu S&P 500 tapaan markkina-arvolla, ja se keskittyy vahvasti teknologiasektorille. Indeksiin on koottu 103 isointa yritystä Yhdysvaltojen Nasdaq pörssistä tietyillä rajoituksilla. Indeksiä käytetään monesti globaalina teknologiaindeksinä, eikä ilman syytä; tunnetut nimet kuten Apple, Microsoft, Google, Twitter ja Tesla ovat kaikki mukana. Nasdaq 100 edustaa S&P 500 -indeksiin verrattuna pienempää osaa koko Yhdysvaltojen osakemarkkinoista. Lähes koko Nasdaq pörssiä esittää Nasdaq Composite -indeksi.

Russel 2000 -indeksi

Neljäs merkittävä indeksi on Russell 2000. Siinä missä S&P 500 edustaa 500 suurinta osaketta, Russell 2000:ssa tilanne on päinvastoin. Keskimääräinen markkina-arvo indeksistä löytyvälle yritykselle on hieman yli miljardi dollaria, mikä on murto-osa S&P 500:n osakkeista. Russell 2000 on erityisen suosittu optiosijoittajien keskuudessa suhteellisen suuren volatiliteetin vuoksi. Pienillä yhtiöillä on yleensä korkeampi beta kuin isoilla, joten ne reagoivat markkinatilanteen muutoksiin huomattavasti nopeammin.

Indeksioptiot Yhdysvalloissa

Alun perin optiot ovat tulleet tunnetuiksi nimenomaan indeksioptioiden kautta. Yhdysvalloissa varsinkin S&P 500 -indeksin (ticker SPX) optiot olivat erityisen suosittuja. Näiden optioiden merkitys on kuitenkin vähentynyt ajan myötä. Uudet tuotteet, kuten ETF-optiot ja futuurioptiot ovat suurelta osin vallanneet markkinat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö näitä perinteisempia vaihtoehtoja olisi enää saatavilla.

Tarjous- ja kysyntähinnan välinen erotus (bid-ask spread) on nykyään moninkertainen verrattuna vastaaviin ETF-optioihin tai futuurioptioihin. Tämän seurauksena näiden indeksioptioiden epäsuorat osto- ja myyntikustannukset ovat korkeat. Kyseiset indeksioptiot ovat ammattilaissijoittajien suosiossa, mutta niillä ei käydä kauppaa aina suoraan pörssin kautta. Yksityissijoittajille nämä eivät kuitenkaan ole välttämättä paras vaihtoehto. Näiden indeksioptioiden tickerit ovat SPX S&P 500 -indeksille, NDX Nasdaq 100 -indeksille ja RUT Russell 2000:lle. Dow Jones -indeksille ei löydy vastaavaa optiota. Yllä mainituista syistä johtuen onkin parempi tarkastella erilaisia ja suositumpia vaihtoehtoja.

ETF-optiot Yhdysvalloissa

Helpoin tapa käydä optiokauppaa Yhdysvaltain indekseillä on käyttää optioita, joissa kohde-etuutena on osakeindeksiä seuraava ETF. Osakeindeksejä seuraavat rahastot ovat erittäin suosittuja Amerikassa, ja ETF-optiot ovat erittäin likvidejä. Edellä kuvatuille neljälle indeksille löytyy omat ETF:t, joihin sidoituilla optioilla sijoittaja voi käydä kauppaa. ETF-optiot ja niiden ticker-koodit löytyvät alta taulukosta:

ETF:ien optiot ovat identtisiä osakeoptioiden kanssa. Optiot ovat tyyliltään amerikkalaisia ja niissä on fyysinen sovittelu (osuuksilla kyseisessä rahastossa). Niiden kerroin on myös 100, jolloin yksi optio vastaa 100 osuutta kyseisessä ETF:ssä. Kyseisillä ETF-optioilla voi käydä kauppaa klo 16:30 ja 23:15 välillä. Osto- ja myyntihinnan välisen erotuksen vähimmäisarvo on 0,01 dollaria.

ETF-optioiden edut

Yllä olevien ETF-optioiden etuna on niiden yksinkertaisuus ja korkea likviditeetti. Yhdysvalloista ei löydy SPY:ta suositumpaa optiota. SPY:n keskimääräinen päivittäinen kaupankäyntivolyymi on lähes 2 miljoonaa optioita. Tämä on tärkeää sijoittajalle, sillä suuren likviditeettin ansiosta epäsuorat kustannukset ovat alhaiset. SPY:n kaupankäyntivolyymi verrattuna esimerkiksi Dow Jonesia seuraavaan DIA:han on merkittävästi suurempi. QQQ ja IWM optiot ovat SPY:n tapaan likvidejä.

ETF:iin sidotuissa optioissa on myös ominaisuus, jonka osa kokee haitallisena. Koska ETF-indeksit perustuvat osakeindeksiin, niiden hinta on usein 1/10 osakeindeksin pisteluvusta. Mikäli S&P 500 -indeksin arvo on 2110 pistettä, SPY:n arvo on 211 dollaria. Tämä tarkoittaa sitä, että optioiden nimellisarvo on alhainen. Tämä käy selkeämmin ilmi esimerkin kautta:

Kuvitellaan että kesäkuussa erääntyvän at-the-money tilanteessa olevan 211 call-option preemio  (hinta) on tällä hetkellä noin 2,50 dollaria. Kun kertoja huomioidaan, option ostaminen maksaa 250 dollaria. Esimerkiksi Lynxin veloittama komissio on 3,50 dollaria optiota kohden, mikä on noin 1,4 % koko transaktion arvosta. Tämä ei kuulosta paljolta, mutta esimerkiksi Alankomaiden AEX:iin tai Saksan DAX:iin verrattuna amerikkalaiset optiot voivat näyttää helposti kalliilta. Lynxin palkkio eurooppalaisille optioille on nimittäin vain 2,70 euroa optiota kohti.

Eurooppalaisilla optioilla on kuitenkin heikkous. Niistä maksettavat komissiot voivat olla pienempia kuin amerikkalaisilla indeksioptioilla, mutta spreadi on yleensä suurempi. Esimerkiksi 0,15 euron spreadi AEX-indeksioptiossa vastaa 15 euroa. AEX-option ostamisen välilliset kustannukset ovat siis moninkertaiset SPY:n kustannuksiin verrattuna.

ETF:iin sidotut optiot ovat erityisen sopivia sijoittajille, jotka eivät käy kauppaa suurilla määrillä jatkuvasti. Mitä pienempi erotus osto- ja myyntihinnan välillä on, sitä parempi tilanne on sijoittajan kannalta. Mikäli käyt kauppaa out-of-the-money tilanteessa olevilla optioilla, maksettavan komission osuus kustannuksista nousee preemiota merkittävämmäksi. Optiosijoittajan kannattaakin verrata eri välittäjien veloittamia palkkioita tarkkaan.

Futuurioptiot Yhdysvalloissa

Indeksi- ja ETF-optioiden lisäksi sijoittaja voi käyttää myös futuurioptioita. Futuurioptiot ovat kiinnostava vaihtoehto, sillä taustalla olevat futuurit ovat erittäin likvidejä. Futuurioptioilla on myös toinen tärkeä etu: pitkät kaupankäyntiajat.

Tärkein futuuri maailmassa on E-mini S&P 500 futuuri, ticker-koodiltaan ES. Yksikään toinen futuuri ei ole yhtä likvidi. Kyseisiä futuurisopimuksia myydään keskimääräisesti päivittäin yli miljoona kappaletta, ja päivittäisen kaupan nimellisarvo on 100 miljardia dollaria. Näiden futuurien edustamien osakkeiden arvo on siten valtava. S&P 500 futuurit ovat viidestä indeksifutuurista kaikista parhaita. Nasdaqilla, Dow Jonesilla ja Russell 2000 -futuureilla kaupankäyntivolyymit ovat huomattavasti alhaisemmat jolloin myös kaupankäynti niiden optioilla on vähemmän aktiivista.

Kaupankäynti S&P 500 -futuureilla alkaa 01 aamuyöllä ja jatkuu klo 23.15 asti. Viidentoista minuutin tauon jälkeen kauppa jatkuu klo 23.30 – 24 välisen ajan. Tunnin tauon jälkeen sykli alkaa alusta. Tätä jatkuu viisi päivää viikossa. Futuurioptioilla on samat kaupankäyntiajat, mikä tarkoittaa sitä, että sijoittaja voi myös avata tai sulkea position aikaisin aamulla ja näin reagoida hyvinkin nopeasti erilaisiin tilanteisiin markkinoilla. Luonnollisesti kauppa normaalien kaupankäyntiaikojen ulkopuolella on vähemmän likvidiä.

Futuurien kerroin on 50. Tämä tarkoittaa, että jokainen pisteluku vastaa 50 dollaria. Kun tämä kerrotaan futuurien arvolla, esimerkiksi 2100 pisteellä, lopputuloksena on 105 000 dollaria. Kertoja on identtinen futuurioptioiden suhteen. Myös preemiossa jokainen dollari kerrotaan 50:lla. Futuurioptioissa transaktiokustannukset ovat paljon pienempi osa option kustannuksia.

Futuurien riskit ovat korkeammat kuin esimerkiksi osakkeiden, ja sijoittaja voi hävitä alkuperäistä pääomaa enemmän. Mikäli futuurit eivät ole tuttuja, voi niihin perehtymisen aloittaa esimerkiksi öljyfutuureista kertovasta artikkelista. Sijoittajan tulee ymmärtää käyttämäänsä sijoitustuotteeseen liittyvät riskit.

Esimerkki:

Kesäkuussa erääntyvän, at-the-money tilanteessa olevan, 2100 call-optio S&P 500 futuurin preemio on 39 dollaria. Kerroin optiolle on 50, jolloin option arvo on 1950 dollaria. 4 dollarin komissiolla ei käytännössä ole merkitystä. Tarjous- ja kysyntähinnan välinen erotus on hiukan suurempi futuureilla, mikä selittyy muun muassa sillä, että pienin mahdollinen arvonmuutos on 0,25 dollaria. Futuurioptio vastaa 10 SPY optiota. Tällöin transaktiokustannusten ero on siis jo vakiona 31 dollaria. 10 SPY-option komissiot ovat 35 dollaria, kun taas S&P 500 futuurilla (ES) komissio on 4 dollaria. Välilliset kustannukset voi laskea spreadin (bid-ask spread) avulla.

Yllä olevassa esimerkissä SPY huhtikuun 2100 call-optioille erotus oli 0,02 dollaria. Tällöin välillisiä kustannuksia on 20 dollaria ja 35 dollaria transaktiokuluja, eli yhteensä 55 dollaria. Verrataan tätä ES futuurioptioon, jonka epäsuorat kustannukset ovat 25 dollaria kun spreadi on 0,5 pistettä. Kun mukaan lasketaan 4 dollarin komissio, tulee futuurioption välillisiksi kustannuksiksi yhteensä 29 dollaria. Futuurioption välilliset kustannukset ovat toisin sanoen yleensä huomattavasti alhaisemmat. Futuurioptioilla on myös pidemmät kaupankäyntiajat. On tärkeää ymmärtää, että myös futuurioptiot selvitetään fyysisesti. Kesäkuun kolmantena perjantaina sijoittaja saa yhden e-mini S&P 500 -futuurin mikäli optio erääntyy in-the-money tilanteessa.

Lopuksi

Yllä olevien tietojen avulla sijoittajalla on hyvät perustiedot Yhdysvaltojen indeksioptiosta. Markkinoilla mahdollisuudet ovat laajat, joten selkeän kuvan muodostaminen etukäteen on tärkeää. Kaikista helpoiten optiokaupan aloittaminen onnistuu ETF-optioilla. Ne ovat erittäin likvidejä ja niillä on tavallisen osakeoption ominaisuudet. Kokeneelle ja aktiivisemmalle optiosijoittajalle soveltuvat todennäköisesti parhaiten S&P 500 futuurioptiot. Futuurioptioiden suuremman nimellisarvon vuoksi transaktiokustannukset pysyvät suhteellisen pieninä ja sijoittaja pystyy käymään kauppaa Amerikan osakeindekseillä 23 tunnin ajan päivässä.