Sijoitusten kohdennukset vaikuttavat merkittävästi sijoittajan tuottoihin. Sijoittajan on hyvä aika ajoin tarkistaa omaisuuslajijakaumansa. ETF-rahastojen avulla sijoittaja voi helposti säätää osakemarkkina- tai sektoripainotustaan yhdellä transaktiolla. Sijoittaja voi helposti lisätä sijoituksiaan joillekin markkinoille ostamalla ETF-rahastoa ja vastaavasti vähentää niitä myymällä ETF-rahastoa.
Sijoittaminen ETF-rahastoihin
Pörssinoteeratut rahastot (ETF) antavat sijoittajille mahdollisuuden sijoittaa arvopaperikoriin, kuten osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin, hyödykkeisiin tai näiden yhdistelmään. Tämä tarjoaa sijoittajille hajautusetuja.
Sijoittaminen ETF-rahastoihin on siksi tullut yhä suositummaksi viime vuosikymmeninä. Vaikka ETF-rahastoja ei pidetä monimutkaisina, voi sijoittajilla olla kysyttävää tämän sijoitustuotteen toiminnasta ja ominaisuuksista.
Tällä verkkosivulla kerrotaan, mitä ETF-rahastot ovat, kuinka ne toimivat ja mihin niitä voidaan käyttää.
Huomautus: ETF-sijoituksia pidetään usein suhteellisen turvallisina sijoituksina. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tämän tyyppisiin sijoitustuotteisiin sijoittaminen olisi riskitöntä.
ETF-rahastot ovat sijoitusrahastoja, jotka pyrkivät seuraamaan tietyn arvopaperikorin tuottoa. Jos sijoittaja esimerkiksi ostaa ETF-rahastoa, joka seuraa kaikkia tietyn indeksin sisältämiä arvopapereita, hän tulee sijoittaneeksi kaikkiin tämän indeksin arvopapereihin ostamalla vain kyseistä yhtä ETF-rahastoa.
ETF-rahastoja kutsutaan myös pörssinoteeratuiksi rahastoiksi, koska niillä käydään kauppaa pörssissä osakkeiden tapaan. ETF:n hinta vaihtelee kaupankäyntipäivän aikana, koska sillä käydään kauppaa markkinoilla. ETF eroaa perinteisistä sijoitusrahastoista, koska perinteisillä rahastoilla voidaan käydä kauppaa vain kerran päivässä osakemarkkinoiden sulkemisen jälkeen.
ETF-rahastojen tyypit
Markkinoilla on saatavana erityyppisiä ETF-rahastoja. Jokaisella ETF-rahastolla on rahastoesite ja avaintietoasiakirja, joissa kuvaillaan ETF:n ominaisuuksia, kuten salkun kokoonpanoa, tavoitteita ja riskejä. Nämä asiakirjat ovat saatavilla ETF:n liikkeeseenlaskijan verkkosivuilla.
Alla on esimerkkejä erilaisista ETF-rahastotyypeistä.
-
Indeksi-ETF:t seuraavat osakekoria, joka liittyy johonkin tiettyyn indeksiin.
-
Joukkolaina-ETF:t voivat koostua valtion obligaatioista, yrityslainoista sekä valtion ja paikallisten viranomaisten liikkeelle laskemista joukkovelkakirjalainoista.
-
Sektori-ETF:t seuraavat tietyn sektorin, kuten teknologia-, pankki- tai öljy- ja kaasusektorin arvopapereiden kehitystä.
-
Hyödyke-ETF:t koostuvat hyödykkeistä, kuten öljystä tai kullasta.
- Valuutta-ETF:t sijoittavat valuuttoihin, kuten euroon tai Kanadan dollariin.
Tämä sivu keskittyy ETF-indeksirahastoihin, jotka koostuvat osakkeista. Tästä syystä sivulla puhutaan osakkeista, kun kyse on ETF-rahaston sisältämistä arvopapereista.
Seurantamenetelmät
Seurantamenetelmät, joita ETF käyttää kohde-etuuksien seuraamiseen, voivat vaihdella. Seurantamenetelmä voi olla joko fyysinen tai synteettinen. Fyysiset ETF-rahastot yrittävät seurata tavoitekoostumustaan omistamalla kaikkia tai ainakin edustavaa otosta indeksiin sisältyvistä osakkeista. Jos sijoittaja esimerkiksi sijoittaa S&P 500 -indeksiä seuraavaan ETF-rahastoon, hän omistaa kaikkia S&P 500 -indeksin 500:a osaketta. Fyysinen toisintaminen on melko suoraviivainen ja läpinäkyvä menetelmä. Useimmat ETF-rahastot ovat seurantamenetelmältään fyysisiä.
Synteettinen ETF on suunniteltu jäljittelemään kohde-etuuden koostumusta käyttämällä johdannaisia (esim. S&P 500 -futuurit) ja vaihtosopimuksia fyysisten osakkeiden omistamisen sijaan.
Spekulatiiviset ETF-rahastot
Käänteiset ETF-rahastot ja ETF-vipurahastot ovat kaksi ETF-tyyppiä, jotka ovat paljon spekulatiivisempia kuin perinteiset ETF-rahastot. Nämä tuotteet ovat ainutlaatuisia ja sisältävät lisäriskejä sekä huomioitavia piirteitä, joita perinteisten ETF-rahastojen kohdalla ei tarvitse ottaa huomioon.
Huomautus: Tämä sivusto keskittyy ETF-indeksirahastoihin, jotka koostuvat osakkeista. Tästä syystä sivulla puhutaan osakkeista, kun kyse on ETF-rahaston sisältämistä arvopapereista.
Käänteiset ETF-rahastot
Käänteinen ETF on pörssinoteerattu rahasto, joka on rakennettu käyttämällä erilaisia johdannaisia. Käänteinen ETF pyrkii hyötymään kohde-etuutena olevien osakkeiden kurssien laskusta. Sijoittaminen käänteisiin ETF-rahastoihin on samankaltaista kuin erilaisten lyhyeksi myytyjen positioiden omistaminen. Niissä osakkeita lainataan ja myydään tarkoituksena ostaa ne takaisin halvemmalla. Huomaa, että käänteisiä ETF-rahastoja pidetään monimutkaisina tuotteina, ei siis yksinkertaisina sijoitustuotteina, kuten tavallisia ETF-rahastoja.
ETF-vipurahastot
ETF-vipurahasto koostuu johdannaisista ja lainoista, joilla pyritään parantamaan kohde-etuuksiin liittyvää tuottoa. Kun perinteinen ETF seuraa tyypillisesti osakkeiden tuottoa 1:1-suhteessa, vipuvaikutuksella varustettu ETF voi pyrkiä suhteeseen 2:1 tai 3:1, mikä voimistaa rahaston tuottopotentiaalia. Vastaavasti, jos kohde-etuutena olevat arvopaperit tuottavat huonosti, vipuvaikutteinen ETF tuottaa vielä huonommin. On hyvä pitää mielessä, että vipuvaikutteisia ETF-rahastoja pidetään monimutkaisina tuotteina, ei siis yksinkertaisina sijoitustuotteina, kuten tavallisia ETF-rahastoja.
Huomioi: Tämä sivusto keskittyy pääasiassa perinteisiin ETF-rahastoihin. Ennen käänteiseen tai vipuvaikutteiseen ETF-rahastoon sijoittamista on varmistettava, että sijoittaja ymmärtää niihin liittyvät riskit. Lisäksi sijoittajan tulee arvioida ETF-rahastoja huolellisesti suhteessa kokemukseensa, sijoitustavoitteisiinsa, taloudellisiin resursseihinsa ja muihin asiaan liittyviin näkökulmiin.
ETF-rahastoihin sijoittaminen tarjoaa sijoittajille laajan valikoiman vaihtoehtoja, ja ETF-rahastoja voidaan käyttää erityyppisiin strategioihin. Ennen sijoituspäätösten tekemistä on tärkeää punnita ETF-kaupankäynnin hyötyjä ja riskejä.
Hajauttaminen
Omistuksien jakaminen erilaisiin osakkeisiin (tai muun tyyppisiin arvopapereihin) voi vähentää salkun kokonaisriskiä; se voi esimerkiksi vähentää esimerkiksi kahden huonosti tuottavan sijoitukset vaikutusta koko salkun kokonaiskehitykseen. ETF-rahastot tarjoavat pääsyn monille markkinoille ja erilaisten omaisuuserien pariin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. ETF:t mahdollistavat salkun hajauttamisen yhdellä sijoituksella. Sijoittaja voi sijoittajaa kerralla kokonaiseen arvopaperikoriin (esimerkiksi indeksiin) sitä seuraavan ETF-rahaston avulla ja näin sijoittaa samalla kertaa satoihin arvopapereihin. Tällöin välityspalkkiot maksetaan yhdestä transaktiosta. Hajauttaminen suorilla osakesijoituksilla on paitsi kallista, myös aikaa vievää.
Sijoitustulo ja pääoman kasvu
ETF:t voivat tarjota tuottoa sijoitustulon ja pääoman arvon muodossa. Voitonjakoperiaatteet (esimerkiksi neljännesvuosittain) vaihtelevat eri ETF-rahastoilla. Osakkeisiin sijoittavalla ETF-rahastolle maksetaan osinkoja sen omistamista osakkeista, ja osingot maksetaan edelleen ETF-rahastoon sijoittaneille sijoittajille. Rahasto maksaa ulos myös osakkeiden myynnistä saadut voitot. ETF:t mahdollistavat myös pääoman kasvun. Jos osakemarkkinat kehittyvät hyvin, ETF-rahaston arvo kasvaa sen sijoituksien hintojen noustessa. Jos ETF:n sijoituksien hinnat laskevat, myös ETF:n arvo laskee.
Läpinäkyvyys
ETF-rahastot on rakennettu siten, että ETF:n hinta on (melko tarkkaan) yhtä suuri kuin kohde-etuuksien yhteenlaskettu arvo, joka tunnetaan myös nettovarallisuusarvona. Nettovarallisuusarvo heijastaa kohde-etuuden (tai muiden omaisuuserien) markkina-arvoa rahaston kuluilla ja palkkioilla oikaistuna. Se lasketaan jakamalla ETF:n osuuksien arvo (josta on vähennetty palkkiot ja kulut) liikkeeseen laskettujen osuuksien lukumäärällä. ETF-osuuksilla ei yleensä käydä kauppaa merkittävästi nettovarallisuusarvosta poikkeavalla hinnalla. Tämä tarkoittaa, että ETF-rahaston osuuden markkinahinta määräytyy lähes täystin sen nettovarallisuuden perusteella, ja itse rahasto-osuuksien tarjonta ja kysyntä vaikuttavat siihen vain rajoitetusti.
Kulut
ETF:n ostaminen on yleensä halvempaa kuin yksittäisiin osakkeisiin sijoittaminen välityspalkkioissa syntyvien säästöjen vuoksi. ETF:ien hallinnointikulut ovat myös yleensä aktiivisesti hoidettuja rahastoja alhaisempia pienemmistä välityspalkkioista johtuen.
Likviditeetti
ETF-rahasto-osuuksilla käydään kauppaa pörssissä, mikä tekee osto- ja myyntiprosessista helppoa. Kaupankäyntiaikoina sijoittaja voi ostaa ja myydä ETF:n osuuksia LYNXin kautta, aivan kuten hän ostaa ja myy tavallisia osakkeita. ETF-osuuksia lasketaan liikkeeseen ja ostetaan takaisin säännöllisesti, mikä varmistaa taustalla olevan likviditeetin. Toisin kuin listaamattomien hallinnoitujen rahastojen tapauksessa, sijoittajat voivat käydä kauppaa ETF-osuuksilla pörssin kaupankäyntiaikoina pörssissä noteeratulla hinnalla.
ETF on avoin rahasto, jolla käydään kauppaa markkinoilla hyvin lähellä rahaston nettoarvoa. ETF seuraa tyypillisesti joukkoa osakkeita, mutta se voi myös seurata muun tyyppisiä arvopapereita, kuten joukkovelkakirjalainoja tai hyödykkeitä. ETF-rahastoilla on seuraavat ominaisuudet:
Rahaston kokoonpano
ETF seuraa tyypillisesti jotakin tiettyä osakekoria, kuten indeksiä. ETF voi omistaa satoja tai tuhansia osuuksia eri sektoreilla, mutta se voi myös rajoittaa sijoituksensa yhteen tiettyyn toimialaan tai sektoriin. Jotkin ETF-rahastot keskittyvät vain Yhdysvaltojen osakkeiseen, kun taas toiset voivat koostua ympäri maailman listatuista osakkeista. Esimerkiksi pankkisektorille keskittyvät ETF-rahastot koostuvat eri pankkien osakkeista. Koska ETF:t koostuvat useista osakkeista, ne ovat suosittuja sijoitustuotteita salkun hajauttamiseen.
Seurantamenetelmä
ETF:n hinta seuraa kohde-etuuksien arvoa. Rahastoja hoidetaan passiivisesti. ETF:n tarkoituksena on jäljitellä määritellyn arvopaperikorin tuottoa. ETF-rahastonhoitajan tehtävänä on yleensä yhdenmukaistaa tai seurata rahaston omistusosuuksia. Toisaalta aktiivisesti hoidetut rahastot pyrkivät ylittämään tietyn vertailuarvon.
Luontainen arvo
ETF:n hinta on (melko tarkkaan) yhtä suuri rahaston nettovarallisuusarvon kanssa. Nettovarallisuusarvo heijastaa kohde-etuuden markkina-arvoa oikaistuna rahaston palkkioilla ja kuluilla ja ilmaistaan osaketta kohden. On mahdollista, että syntyy ns. indeksipoikkeamaa.
Avoin rahasto
ETF:t ovat muodoltaan avoimia rahastoja. Rahaston osuuksien lukumäärää ei ole rajoitettu. Liikkeeseen laskettavien tai ostettavien osuuksien lukumäärä riippuu sijoittajien luomasta tarjonnasta ja kysynnästä. Avoin rakenne on yksi syy siihen, miksi ETF:ien arvot seuraavat niiden luontaista arvoa.
Pörssinoteeraus
ETF:n osuuksilla käydään kauppaa julkisilla markkinoilla, toisin sanoen ne noteerataan pörssissä. Sijoittaja voi käydä kauppaa ETF-rahasto-osuuksilla LYNXin kautta pörssin aukioloaikoina. ETF-osuuksia ei ole mahdollista ostaa suoraan liikkeeseenlaskijalta. Kauppa toteutetaan erityisten pörssisääntöjen mukaisesti.
ETF-rahastoja tarkasteltaessa on tärkeää ymmärtää, kuinka sijoitustuote luodaan. ETF-osuudet lasketaan liikkeeseen prosessilla, jossa ensimarkkinoilla rahaston osuudet merkitään ja lunastetaan. Valtuutetut osapuolet (authorized participant) ovat kaupankävijöitä pörssiyhteydellä, ja he ovat tehneet sopimuksen liikkeeseenlaskijan kanssa ETF:n osuuksien merkinnästä ja lunastamisesta. Mahdollisuus merkitä ja lunastaa osuuksia pitää ETF:n hinnan yhdenmukaisena kohde-etuuksien kanssa ja varmistaa, että ETF:n likviditeetti vastaa rahastossa olevia arvopapereita.
Ensi- ja jälkimarkkinat
Sijoittaja voi ostaa ETF-rahasto-osuuksia vain jälkimarkkinoilta, kuten NYSE- tai Xetra-pörssistä. Hän ei voi hankkia ETF-osuuksia ensimarkkinoilta. ETF-osuuksia lasketaan liikkeeseen ensimarkkinoilla vain valtuutetuille osapuolille. Nämä ovat erityisiä organisaatioita, jotka voivat merkitä ja lunastaa ETF:n osuuksia. Näiden valtuutettujen osapuolien toiminta antaa sijoittajille mahdollisuuden käydä kauppaa jälkimarkkinoilla.
Kuinka ETF-rahastoja kehitetään?
Valtuutettu osapuoli pyytää liikkeeseenlaskijalta ETF-rahaston osuuksia. Kun ETF-rahaston liikkeeseenlaskija on luonut uudet osuudet, valtuutettu osapuoli voi myydä ne pörssissä sijoittajille.
Mitä tapahtuu osuuksille?
Kun ETF-rahasto perustetaan, kohde-etuutena olevat osakkeet annetaan säilytysyhteisön säilytettäväksi. Säilytysyhteisön nimittää ETF:n liikkeeseenlaskija, mutta säilytysyhteisö on riippumaton liikkeeseenlaskijasta.
ETF:n lunastusprosessi
Valtuutetut osapuolet voivat myös pyytää liikkeeseenlaskijaa lunastamaan ETF-rahasto-osuuksia. Lunastusprosessi toimii päinvastaisella tavalla kuin merkintäprosessi. Valtuutettu osapuoli siirtää ETF-osuudet liikkeeseenlaskijalle, joka puolestaan toimittaa korvaukseksi rahaa tai osakkeita. Liikkeeseenlaskija mitätöi sitten ETF-osuudet.
ETF:t ovat avoimia rahastoja
ETF-rahastoilla on avoin rakenne, mikä tarkoittaa, että liikkeessä olevien osuuksien lukumäärää voidaan lisätä tai vähentää markkinakysynnästä riippuen. Jos nykyinen ETF-osuuksien tarjonta ei riitä vastaamaan sijoittajilta tulevaa kysyntää, valtuutetut osapuolet voivat pyytää liikkeeseenlaskijaa luomaan uusia osuuksia ja myydä merkitsemänsä osuudet pörssissä. Jos ETF:n tarjonta ylittää sijoittajien kysynnän, valtuutetut osapuolet voivat osuuksia lunastamalla pienentää liikkeessä olevien osuuksien lukumäärää. Tämä ETF:n avoin rakenne varmistaa, että ETF:n markkinahinta pysyy hyvin lähellä kohde-etuuden nettovarallisuusarvoa.
ETF:ää tarkasteltaessa on tärkeää ymmärtää, kuinka sijoitustuote hinnoitellaan. ETF-osuuksilla käydään kauppaa pörssin kaupankäyntiaikoina. ETF:n markkinahinta määräytyy rahaston osakesijoitusten (tai muun tyyppisten arvopapereiden) arvon sekä pörssin kysynnän ja tarjonnan perusteella.
Markkinahinta verrattuna todelliseen arvoon
ETF:n markkinahinta ja sen nettovarallisuusarvo ovat kaksi eri asiaa. Markkinahinta on hinta, jolla ETF-osuuksilla käydään kauppaa pörssissä. Nettovarallisuusarvo on ETF:n osuuksien kokonaisarvo, josta on ensin vähennetty palkkiot ja kulut, ja joka on sitten jaettu liikkeeseen laskettujen osuuksien lukumäärällä. Sijoitusrahaston markkinahinnan odotetaan kuitenkin olevan nettovarallisuusarvon suuruinen tai hyvin lähellä sitä. Kyky seurata luontaista arvoa tarkasti on ETF-rahastojen perusta.
Kuinka nettovarallisuusarvo lasketaan?
Nettovarallisuusarvo on ETF:n osuuksien kokonaisarvo, josta on vähennetty palkkiot ja kulut, ja joka on jaettu liikkeeseen laskettujen osuuksien lukumäärällä. Useimpien ETF-rahastojen nettovarallisuusarvo julkaistaan päivittäin. Liikkeeseenlaskijat julkaisevat yleensä rahastonsa nettovarallisuusarvon omalla verkkosivustollaan tai jonkin tietyn pörssin verkkosivulla.
Mikä pitää markkinahinnan yhdenmukaisena nettovarallisuusarvon kanssa?
ETF:n hinta poikkeaa harvoin paljon sen luontaisesta arvosta. Jos ETF:n hinta ei ole yhtäpitävä nettovarallisuusarvon kanssa, tilanne tarjoaa arbitraasimahdollisuuden valtuutetuille osapuolille ja ammattimaisille sijoittajille. Arbitraasissa ammattimaiset sijoittajat pyrkivät saamaan voittoa käyttämällä hyödyksi markkinoiden hinnoitteluvirheitä.
Arbitraasi
Oletetaan, että ETF:n hinta laskee alle ETF:n nettovarallisuusarvon. Tämä johtuu siitä, että kysyntä on laskenut nykyiseen tarjontaan verrattuna. Valtuutettu osapuoli voi sitten:
-
ostaa ETF-rahastoja markkinoilta;
-
toimittaa ne liikkeeseenlaskijalle vastineeksi kohde-etuutena oleviin osakkeisiin, ja sitten;
- myydä osakkeet markkinoilla.
Sijoitusrahastosta maksetun hinnan ja osakkeiden myynnistä markkinoilla saadun hinnan määrän välinen erotus on valtuutetun osapuolen operaatiosta saama voitto. ETF-rahaston osuuksien ostaminen nostaa ETF:n hintaa, kunnes se vastaa jälleen nettovarallisuusarvoa.
Jos ETF:n hinta on huomattavasti korkeampi kuin nettovarallisuusarvo, valtuutettu osallistuja voi:
-
ostaa kohde-etuutena olevia osakkeita markkinoilta;
-
luovuttaa ne liikkeeseenlaskijalle vastineeksi uusista ETF-rahastoista, ja sitten;
- myydä ETF:t markkinoilla.
Tässä tapauksessa osakkeista maksetun hinnan ja ETF:n myynnistä saadun summan välinen erotus on valtuutetun osapuolen operaatiosta saama voitto. Myyntipaine alentaa ETF:n hintaa, kunnes se vastaa jälleen nettovarallisuusarvoa.
Markkinahinta verrattuna omistusjakaumaan
On tärkeää ymmärtää, että ETF:n hinta ei välttämättä ole yhtä suuri kuin taustalla oleva omistusjakauma. Tärkeää on, että omistusjakauman prosentuaalinen muutos johtaa samanlaiseen prosenttimuutokseen ETF:n hinnassa.
ETF-rahastot eivät sovellu kaikille sijoittajille. Koska ETF-sijoittamiseen liittyy riskejä, sijoittajan tulee sijoittaa ETF-rahastoihin vain, jos hän ymmärtää niihin liittyvät riskit. Ennen sijoittamista on tärkeää arvioida, vastaako tuote sijoittajan kokemusta, sijoitustavoitetta, taloudellisia resursseja ja muita olennaisia seikkoja.
Markkinariski
Osake-ETF seuraa useiden osakkeiden kehitystä, mikä tarjoaa sijoittajalle suojaa yksittäisen osakkeen heikon kehityksen riskiltä. Sijoittaja altistuu kuitenkin markkinariskille. Jos esimerkiksi Yhdysvaltain osakemarkkinat laskevat yleisesti, S&P 500 -indeksiä seuraavan ETF-rahaston arvo laskee myös. Tätä kutsutaan markkinariskiksi. Vastaavasti jotakin tiettyä sektoria (esim. teknologiasektori) seuraavan ETF-rahaston arvo laskee, jos sen sijoituskohteena olevien teknologiaosakkeiden arvo laskee.
Indeksipoikkeama/hinnoitteluvirheet
Voi olla aikoja, jolloin ETF-rahaston hinta ei seuraa täsmällisesti sen sijoitusvalikoiman hinnan kehitystä, jota rahasto pyrkii seuraamaan. Syynä voi olla se, että ETF-rahaston osakesalkussa olevat osakkeet eivät kehity tarkalleen samalla tavoin kuin kohdeindeksin osakkeet. Voi myös tapahtua niin, että ETF-rahaston hintaan syntyy väliaikaisia poikkeamia rahaston nettovarallisuusarvosta. Nettovarallisuusarvosta poikkeamisen riski on tavanomaista suurempi tiettyinä kaupankäyntipäivän hetkinä sekä silloin, kun markkinavolatiliteetti voimistuu. Lisäksi synteettisissä ETF-rahastoissa alttius indeksipoikkeamille on suurempi, mikä johtuu monimutkaisesta toisintamismenetelmästä.
Likviditeettiriski
On olemassa riski, että sijoittaja ei välttämättä pysty myymään rahasto-osuuksiaan käypään hintaan. Avoimia ostotoimeksiantoja voi olla liian vähän tai ostotarjousten hinta liian matala. Eri ETF-rahastot voivat poiketa toisistaan likviditeetin suhteen. Joillakin niistä käydään aktiivisesti kauppaa. Joidenkin vaihto voi olla verraten vähäistä, mikä voi vaikeuttaa osto- ja myyntitoimeksiantojen toteuttamista käypään hintaan. Tavanomaisten ostajien puuttuessa markkinoilta sijoittaja saattaa joutua käymään kauppaa markkinatakaajan kanssa.
Valuuttariski
Etenkin kansainväliset ETF-rahastot altistavat sijoittajan valuuttariskille. Kansainvälisten ETF-rahastojen kokoonpano sisältää ulkomaisilla markkinoilla listattuja osakkeita. Nuo osakkeet hinnoitellaan kyseisten ulkomaisten markkinoiden valuutassa. Arvo pitää muuntaa ulkomaan valuutasta euroon, ennen kuin ETF-rahasto-osuuksilla voidaan käydä kauppaa eurooppalaisessa pörssissä. Euron vahvistuminen suhteessa sen maan valuuttaan, johon sijoitusaltistus kohdistuu, saattaa johtaa ETF-rahasto-osuuksien arvon laskuun.
Käänteiset ETF-rahastot – vastapuoliriski ja kumulaatioriski
Käänteiset ETF-rahastot pyrkivät tarjoamaan kohdearvopaperien kehityksen suhteen käänteistä tuottoa. Tällaisten sijoitustuloksen saavuttamiseksi ETF-rahastot käyttävät yleisesti johdannaisia, kuten vaihtosopimuksia, futuureita ja optioita. Johdannaisten käyttöön liittyy luottoriski, jos sopimuksen vastapuoli ei kykene hoitamaan velvoitteitaan. Sen lisäksi useimmilla käänteisillä ETF-rahastoilla on yksittäisen päivän tavoite vastata yhdistelmän päivän kehitystä. Tällaisen ETF-rahaston omistaminen pitkän aikaa tarkoittaa, että päivittäisistä liikkeistä syntyvät voitot tai tappiot kumuloituvat ajan kuluessa, minkä seurauksena lopputulos voi olla erilainen kuin yhdistelmällä. Tätä riskiä kutsutaan kumulaatioriskiksi, ja sitä havainnollistaa seuraava esimerkki.
Ostetaan esimerkiksi perinteistä ETF-osakerahastoa ensimmäisenä päivänä hintaan 100 dollaria. Samana päivänä kohdeyhdistelmä laskee 5 prosenttia ja hinta laskee 95 dollariin. Toisena päivänä markkinat laskevat jälleen 5 prosenttia ja hinta nyt 90,25 dollariin. Kolmantena päivänä markkinat nousevat 5 prosenttia ja hinta nousee 94,76 dollariin. Kolmen päivän kokonaistappio on 5,24 dollaria, eli 5,24 prosenttia.
Pelkästään näiden tietojen perustella voisi olettaa, että käänteisen ETF-rahaston arvo olisi noussut 5,24 prosenttia. Näin ei kuitenkaan ole.
Ostetaan käänteistä ETF-osakerahastoa ensimmäisenä päivänä hintaan 100 dollaria. Samana päivänä indeksi laskee 5 prosenttia ja hinta nousee 105 dollariin. Toisena päivänä markkinat laskevat jälleen 5 prosenttia ja hinta nousee nyt 110,25 dollariin. Kolmantena päivänä markkinat nousevat 5 prosenttia ja hinta laskee 104,74 dollariin. Kokonaistuotto on 4,74 dollaria, eli 4,74 prosenttia.
Käänteinen ETF-rahasto tuotti toki paremmin kuin perinteinen ETF, mutta ei kuitenkaan odotusten mukaisesti. Tämä johtuu siitä, että käänteinen ETF on suunniteltu vastaamaan indeksin yksittäisten päivien käänteistä kehitystä, ei sen pitkän aikavälin käänteistä tuottoa. Tämä käänteisen kumulaation ominaisuus on käänteisten ja vivutettujen ETF-rahastojen ainutlaatuinen riski.
ETF-vipurahastot – vipuvaikutus
Vivutettuihin ETF-rahastoihin liittyy useita lisäriskejä verrattuna perinteisiin ETF-rahastoihin, mutta ne saattavat tarjota korkeaa tuottoa lyhyellä sijoitusajalla. ETF-vipurahastoiden palkkiot ovat vivuttamattomia ETF-rahastoja korkeammat, koska optiosopimusten preemioista ja rahan lainaamisesta syntyy kuluja. Korkeat kulusuhteet ja ajan mittaan nakertuva pääoma ovat isoja ongelmia ETF-vipurahastoissa. Nämä kaksi tekijää voivat jo yksinään pienentää voittoja ja voimistaa tappioita. Lisäksi ETF-vipurahastoissa sijoittaja altistuu edellä kuvatulle kumulaatioriskille. ETF-vipurahastoja pidetään monimutkaisina sijoitustuotteina, ja ne ovat luonteeltaan spekulatiivisia.
Sijoittajat käyttävät ETF-rahastoja erilaisiin tarkoituksiin. Seuraavassa on esitetty joitakin niistä.
Hajautus
Sijoittajat voivat hyödyntää ETF-rahastoja hajautetun, pitkän tähtäimen sijoitussalkun rakentamiseen. He voivat myös rakentaa yhden tai useamman ETF-rahaston avulla joko pitkäaikaisen tai väliaikaisen sijoitusaltistuksen haluamaansa toimialaan tai omaisuuslajiin. Sijoitusvarojen hajauttaminen moniin eri osakkeisiin tai muihin omaisuuslajeihin voi pienentää yleistä riskitasoa, koska tällöin yhden tai kahden salkussa olevan yrityksen mahdollinen heikko kehitys ei vaikuta kokonaisuuteen niin paljon.
Ensisijaiset sijoitukset
Sijoittajat voivat käyttää ETF-rahastoja, jos he haluavat seurata osakemarkkinoiden yleistä kehitystä tai pyrkiä ylittämään sen. Jos sijoittaja tähtää osakemarkkinoiden tuoton ylittämiseen, hän voi soveltaa salkun koostamisstrategiaa, joka keskittyy kulujen, veroseuraamusten ja volatiliteetin minimointiin (”ydinsalkku ja satelliitit”). Strategia koostuu kahdesta elementistä:
-
passiivisesti hallinnoitu perussalkku, joka tuottaa yleisen markkinakehityksen mukaista tuottoa, ja
- yksi tai useampi aktiivisesti hallinnoitu sijoitus, jonka sijoittaja uskoo tuottavan yleistä markkinakehitystä paremmin (ns. satelliittisijoitukset).
Sijoittaja etsii aktiivisesti hallinnoituja sijoituksia nostaakseen yleistä tuottotasoa valikoituja tilaisuuksia hyödyntämällä, mutta tukeutuu perustaltaan ydinsalkkuun, joka tarjoaa yleisen markkinakehityksen mukaista tuottoa. Tämän lähestymistavan tärkeä etu on, että sijoittajan ydinsijoitusten perustuotto syntyy matalin kustannuksin. Ydinsijoitukset toteutetaan tyypillisesti ETF-rahastojen avulla.
3. Sijoitusten kohdentaminen
Sijoitusten kohdentamisella tarkoitetaan sitä tapaa, jolla sijoittaja jakaa varansa eri omaisuuslajeihin, kuten:
-
osakkeet (kotimaiset ja kansainväliset)
-
joukkovelkakirjat
-
hyödykkeet
- valuutat.
Kun pohditaan sitä, kenelle ETF-rahastot ovat sopiva sijoitusinstrumentti, on tärkeää ottaa huomioon sijoittajan tietämys, kokemus, sijoitustavoite ja sijoitushorisontti. Seuraavat kuvaukset voivat auttaa sen pohtimisessa, soveltuvatko ETF-rahastot sinun sijoittajaprofiiliisi
Monimutkaisuus
ETF-rahastojen ominaisuuksien ja toiminnan vuoksi niitä ei pidetä monimutkaisina sijoitusinstrumentteina. ETF-rahastoja on hyvin monenlaisia, ja niillä on tässä artikkelissa esitettyjä erilaisia ominaisuuksia. Varmista, että ymmärrät ETF-rahastojen ominaisuudet ennen niihin sijoittamista.
Käänteisiä ja vivutettuja ETF-rahastoja pidetään niiden rakenteen ja siitä syntyvien riskien vuoksi spekulatiivisina, monimutkaisina instrumentteina.
Sijoittajatyyppi
Luonteensa puolesta ETF-rahastot soveltuvat kaikentyyppisille sijoittajille. ETF-kaupankäyntiä voivat harjoittaa sekä piensijoittajat että ammattisijoittajat.
Tieto ja kokemus
On tärkeää ottaa huomioon vaadittavat tietämystä ja kokemusta koskevat kriteerit. LYNX edellyttää, että sijoittajalla on vähintään yhden vuoden kaupankäyntikokemus ETF-rahastoista ja riittävä tietämys ETF-rahastojen toiminnasta ja riskeistä.
Taloudellinen tilanne ja tietoisuus riskeistä
Sijoittajien tulee ymmärtää, että ETF-sijoituksissa voi menettää jopa 100 prosenttia alkuperäisestä sijoituksesta. ETF-rahastojen ostamisen tapauksessa mahdollinen tappio rajautuu korkeintaan alkuperäiseen sijoitussummaan eli 100 prosenttiin maksetusta hinnasta. Sijoittajien tulee tiedostaa ja ottaa huomioon ETF-rahastoihin liittyvät riskit sekä ETF-sijoitusten mahdolliset vaikutukset heidän taloudelliseen tilanteeseensa.
Riskien suhteen on ymmärrettävä erot perinteisten, käänteisten ja vivutettujen ETF-rahastojen välillä. Monimutkaisempiin (kuten käänteisiin ja vivutettuihin) ETF-rahastoihin sijoittaminen on spekulatiivisempaa ja siihen liittyy perinteisiä ETF-rahastoja suurempia riskejä.
Sijoitustavoite ja -horisontti
ETF-rahastoja voidaan hyödyntää erilaisiin sijoitustavoitteisiin, kuten juoksevan tulon hankkimiseen, pääoman kasvattamiseen ja markkinanäkemykseen perustuvaan vipusijoittamiseen.
Juoksevan tulon hankkiminen
Sijoittaja voi saada juoksevaa tuloa omistamansa ETF-rahaston osinko- tai korkomaksuista. ETF-osakerahasto saa omistamistaan osakkeista osinkomaksuja ja välittää ne rahasto-osuuksien omistajille omistuksia vastaavassa suhteessa. ETF-joukkolainarahasto saa omistamistaan joukkovelkakirjoista kuponkikorkomaksuja ja välittää ne rahasto-osuuksien omistajille omistuksia vastaavassa suhteessa.
Pääoman kasvattaminen
ETF-rahastoihin sijoitetaan, koska on mahdollisuus, että niiden hinta nousee. Rahasto välittää osuudenomistajille osakkeiden myymisestä syntyvät mahdolliset luovutusvoitot. Sijoittaja voi suunnitella omistavansa ETF-rahastoa verraten lyhyen aikaa tai pitkäjänteisemmin, mutta molemmissa tapauksissa hän toivoo saavansa sijoituksesta voittoa.
Markkinoiden nousuun uskova sijoittaja voi ostaa ETF-rahastoja. Mahdollisella tuotolla ei ole ylärajaa, mutta tappio voi olla korkeintaan ETF-rahasto-osuuksista maksetun hinnan suuruinen.
Markkinanäkemykseen perustuva vipusijoittaminen
Sijoittaja, jolla on vahva näkemys markkinakehityksen suunnasta, voi tehdä vipusijoituksen vivutetun ETF-rahaston ja/tai käänteisen ETF-rahaston avulla. Vivutettu sijoittaminen on menetelmä, jolla sijoitukselle haetaan suurempaa tuottoa vipuvaikutuksen avulla. Tämän tyyppinen ETF-rahastojen käyttö on spekulatiivista sijoitustoimintaa.
Sijoitushorisontti
ETF-rahastoihin ei liity mitään tiettyä sijoitushorisonttia. ETF-rahastoihin voi sijoittaa lyhyellä (alle kolme vuotta), keskipitkällä (kolme–kymmenen vuotta) ja pitkällä (yli kymmenen vuotta) tähtäimellä.
Tässä artikkelissa on esitetty ETF-sijoittamisen tärkeimmät ominaisuudet. ETF-rahastot mahdollistavat hajautuksen yhdellä transaktiolla. ETF-rahasto voi tarjota sijoitusaltistuksen erilaisiin omaisuuslajeihin, eri sektoreille tai eri puolilla maailmaa sijaitseville markkinoille.
-
Sijoitustulon ja pääoman arvonnousun muodossa saatava mahdollinen tuotto
-
Matalat hallinnointipalkkiot
-
Kaupankäynti (melko tarkkaan) nettovarallisuusarvolla
- ETF-rahastoiden kaupankäynti pörssissä on jatkuvaa
-
Jos ETF-rahaston kohdesijoitusten arvo laskee, ETF-rahaston arvo laskee.
-
Valuuttakurssivaihtelut vaikuttavat niiden kohdesijoitusten arvoon, jotka noteerataan muussa valuutassa kuin rahaston perusvaluutassa.
- Vivutettujen ja/tai käänteisten ETF-rahastojen arvonkehitys voi poiketa kohdeomaisuuserien kehityksestä
Arbitraasi
Arbitraasilla tarkoitetaan omaisuuserien samanaikaista ostamista ja myymistä tarkoituksena hyötyä hinnoittelun epätasapainosta. Kyseessä on kaupankäynti, jossa hyödynnetään samojen tai samankaltaisten sijoitusinstrumenttien eri markkinoilla tai eri muodoissa esiintyviä hintaeroja. Arbitraasimahdollisuus syntyy markkinoiden tehottomuudesta, eikä sellaista olisi, jos kaikki markkinat toimisivat täydellisen tehokkaasti.
Avoin sijoitusrahasto
Hallinnoitu sijoitusrahasto, jossa liikkeeseen laskettavien osuuksien määrää ei ole rajattu. ETF-rahastot ovat avoimia rahastoja.
Ensimarkkinat
Ensimarkkinoilla yritykset, valtiot ja muut tahot laskevat pörssiin liikkeeseen arvopapereita ja hankkivat näin rahoitusta joko velka- tai osakearvopapereita vastaan.
ETF-rahasto
ETF-rahasto (pörssinoteerattu rahasto) on arvopaperi, joka seuraa jonkin indeksin, omaisuuserän, hyödykkeen tai sektorin kehitystä. ETF-rahastot voivat sisältä monentyyppisiä sijoituksia, mukaan lukien osakkeet, hyödykkeet ja johdannaiset. ETF-rahasto-osuuksia voidaan ostaa ja myydä samaan tapaan kuin osakkeita.
Hajautus
Hajautus on riskinhallintastrategia, jossa salkkuun sisällytetään laajalti erilaisia sijoituksia. Tämän menetelmän tausta-ajatuksena on, että monenlaisista sijoituksista koostuva salkku tuottaa pitkällä aikavälillä keskimäärin paremmin ja pienemmällä riskillä kuin yksittäiseen omistukseen tai arvopaperiin tehty sijoitus.
Hallinnoidut sijoitukset
Ammattimaisesti hallinnoitu sijoitussalkku.
Indeksi
Indeksi on jonkin asian ilmaisin tai mittari, ja sijoitusalalla se tarkoittaa tyypillisesti tilastollista arvopaperimarkkinoiden kehityksen mittaria.
Indeksointi
Rahoitusmarkkinoilla indeksointia voidaan käyttää tilastollisena mittarina talouden kehityksen seuraamiseen, markkinasegmenttien ryhmittelyyn tai passiivisena sijoitusten hoitostrategiana.
Indeksipoikkeama
Sijoituksen/sijoitussalkun ja vertailuindeksin hintakehitysten välinen ero.
Jälkimarkkinat
Jälkimarkkinoilla sijoittajat voivat ostaa ja myydä arvopapereita, joita he jo omistavat.
Liikkeeseenlaskija
Liikkeeseenlaskija on oikeussubjekti, joka kehittää, rekisteröi ja myy arvopapereita toimintansa rahoittamiseksi. Liikkeeseenlaskijat voivat olla yrityksiä, rahastoyhtiöitä tai kotimaisia tai ulkomaisia valtioita.
Likviditeetti
Likviditeetti ilmaisee, kuinka helposti omaisuuserä voidaan ostaa tai myydä markkinoilla sen reaaliarvoa vastaavaan hintaan. Toisin sanoen likviditeetti kertoo, kuinka helposti sijoitus on muutettavissa rahaksi.
Limiittiluotto
Limiittiluotto on välitysyhtiöltä sijoitusten tekoa varten lainattua rahaa. Se on sijoittajan tilillä olevien arvopaperien kokonaisarvon ja LYNXin kautta otetun lainasumman erotus. Limiittiluotolla toimiminen on rahan lainaamista arvopaperiostoihin.
Markkinariski
Yleisen markkinalaskun riski.
Markkinatakaaja
Markkinatakaajat voivat syöttää, muokata, toteuttaa ja selvittää osto- ja myyntitoimeksiantoja.
Nettovarallisuusarvo
Yhtiön kirjanpitoarvo jaettuna liikkeessä olevien osakkeiden/osuuksien määrällä.
Osinko
Osinko on yrityksen liiketuloksen voitto-osuus, joka maksetaan yrityksen osakkeenomistajille.
Rahastonhoitaja
Rahastonhoitaja vastaa rahaston sijoitusstrategian toteuttamisesta ja rahaston salkun kaupankäynnin hallinnoinnista. Rahastonhoitajana voi toimia yksi salkunhoitaja, salkunhoitajapari tai kolmesta tai useammasta henkilöstä koostuva tiimi.
Sijoitusten kohdentaminen
Sijoitusten kohdentaminen on sijoitusstrategia, joka pyrkii hakemaan sopivaa tasapainoa riskin ja tuotto-odotuksen välille jakamalla salkun sijoitusvarat sijoittajan omien tavoitteiden, riskinsietokyvyn ja sijoitushorisontin pohjalta.
UCITS-direktiivi
Siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyrityksiä) koskeva direktiivi 2009/65/EY mahdollistaa yhteissijoitusyritysten toiminnan vapaasti EU:n alueella, kun niillä on yhden jäsenvaltion myöntämä toimilupa.
Vertailuindeksi
Vertailuindeksi on vertailuarvo, jota vastaan rahastonhoitajan tuloksellisuutta voidaan arvioida.
Volatiliteetti
Tarkasteltavien arvopaperien odotettujen hintavaihteluiden mittari.
Ydinsalkku ja satelliitit
Ydinsalkku ja satelliitit on sijoitustenhallintatyyli, jossa salkunhoitaja voi määritellyn tavoitteen pohjalta lisätä suuremman riskin ja mahdollisen tuoton instrumentteja perusomistusten rinnalle.